Tämä on taas tätä elämälle vierasta kokoomusretoriikkaa, jossa ihminen pistetään kapean koulutusputken kautta mahdollisimman nopeasti työelämään. Mahdollisuutta alan vaihtamiseen pyritään kaventamaan niin paljon kuin suinkin, ikäänkuin ihminen olisi jo 15- tai 19-vuotiaana niin kypsä ja selvillä omasta itsestään että voi tehdä kauaskantoisia päätöksiä vaikkei hänellä ole kokemusta erityisalojen opiskelusta tai edes työelämästä. Lisäksi suurelle osalle ihmisistä varmasti osuu eteen erilaisia elämäntilanteita ja henkilökohtaisia kriisejä, joiden vuoksi täysipäiväinen opiskelu ei välttämättä ole käytännössä kaiken aikaa mahdollista, vaikka näistä ei kilahtaisikaan esimerkiksi lääkärinlausuntoa tiskiin.

Kun tuon päälle vielä pistetään tämä esittämäsi taloudellinen rangaistus siitä ettei etene tavoiteaikataulujen mukaista vauhtia niin saa olla joko todella hyvä tuuri alaa valitessa tai teräksinen psyyke, jos pääsee kahdeksan vuoden (2. + 3. aste) koulutusputken loppuun saakka. En tiedä millaista skenaariota olet tuota vastausta laatiessasi ajatellut, mutta itselleni tulee mieleen että tällä kipattaisiin kelkasta taas muutama syrjäytymisvaarassa oleva, eli juuri niitä joiden pitäminen kiinni koulutuksessa olisi yhteiskunnan kokonaisedunkin mukaista. Opiskeluaikojen venyminen on toki ei-toivottavaa, mutta lähtisin korjaamaan sitä parantamalla opinto-ohjausta, järjestämällä opintopsykologeja niihinkin korkeakouluihin, joissa niitä ei nykyisellään ole, ja muilla keinoin tukemalla opiskelijoita, en kepittämällä rangaistuksilla jos ei pysykään nykyisen kilpailu- ja suorituskeskeisen yhteiskunnan tahdissa.

”Normaali valmistumisaika” on sekin vähän hämärä käsite, kun yliopistoissa keskimääräinen valmistumisaika lienee nykyisellään parisen vuotta lakisääteistä tavoiteaikaa pidempi. Tässäkään en lähtisi syyttämään opiskelijoita laiskottelusta vaan pohtimaan kehityskohteita itse syteemissä.