Artikkelin Rajoista kommentit

Kirjoittaja: qetuoÃ¥

qetuoÃ¥ — Fri, 06 Mar 2009 21:43:28 +0000

Rajojen avaaminen on hieno ja kaunis ihanne. Mutta se voi mahdollistua vasta maailmassa, jossa on sellainen tilanne kuin Kreikassa tänäpäivänä, Soininvaaran esimerkkiin viitaten. Vasta kun ihmiset eivät halua massoittain lähteä, ja vasta kun kaikki kulttuurit kunnioittavat perusihmisoikeuksia, vasta sitten voi rajaton maailma olla mahdollinen.

Kirjoittaja: Martti

Martti — Thu, 05 Mar 2009 14:19:05 +0000

Loistavia kirjoituksia maahanmuuttoon liittyen! Maailmankansalaisen näkökulma yhdistyy argumentteihin hyvin. Tätä lisää maahanmuuttokeskusteluun. Kiitos!

Kirjoittaja: timo

timo — Mon, 02 Mar 2009 11:11:52 +0000

Juuri niin. Muistan jostain lukeneeni (valitettavasti sitä en muista koska ja mistä), että Yhdysvalloissa Bush nuoremman aikana tehty maahantulolakien kiristäminen ei vähentänyt maahanmuuttajien määrää, vaan vain vähensi laillista maahanmuuttoa ja lisäsi laitonta.

Kuluvan vuosikymmenen alussa kehitysmaiden velkoja annettiin jonkun verran anteeksi. Kuinka paljon, siitä minulla ei ole käsitystä. Tietoa summista kyllä löytyy, mutta ilman vertailukohtaa kokonaisvelkaan niiden suuruuden ymmärtäminen on vaikeaa.

Kokonaisvelan suuruuden määrittäminen taas on vaikeaa, koska velkoja on esim. myyty edelleen. Tilanne on jokseenkin monimutkainen.

Attacin sivujen mukaan Suomen valtio on mitätöinyt kehitysmaaluottonsa. Valitettavasti samoilta sivuilta löytyy myös tällainen lause:

”Pahiten velkaantuneiden maiden tilannetta kuvaa hyvin se, että niiden velan määrä saattaa ylittää moninkertaisesti niiden bruttokansantulon. Vaikka velkaongelmaa on pyritty esimerkiksi HIPC-ohjelman avulla lievittämään, tilastot osoittavat, että vuosien 1997 ja 2002 aikana tilanne paheni entisestään. Kaikkien kehitysmaiden velan suhde bruttokansantuloon nousi 36:sta 39 prosenttiin ja Afrikan 67:stä 70 prosenttiin.”

Lähde: http://www.attac.fi/ryhmat/tyoryhmat/velka/velkaongelma/UKK

Kirjoittaja: Arto

Arto — Mon, 02 Mar 2009 08:45:24 +0000

Yksi merkittävä argumentti rajojen avaamisen puolesta on se, ettei suljetut rajat ole tähänkään asti siirtolaisia pidätelleet, vaikka rajoilla tapahtuvat väkivallanteot ja ihmisoikeuksien loukkaukset ovat arkipäivää. Se osoittaa, miten tärkeää ihmisille on taistella paremman elämän puolesta. Tämä seikka tulee tulevien luonnonkatastrofien seurauksena korostumaan entisestään.

Varallisuuden uudelleenjakaminen pitäisi tosiaan tehdä maailmantalouden rakenteellisilla muutoksilla. Velkaantuneet kehitysmaat sidottiin viime vuosisadan lopulla länsimaiden hallitseman vapaakaupan ehtoihin, jonka seurauksena maiden kansantaloudet tuhottiin ja rahavirrat kulkivat köyhistä rikkaisiin maihin. Tähän vielä päälle siirtomaa-ajoilta perityt korruptio- ja lahjontakäytännöt sekä eri etnisiä- ja väestöryhmiä eriarvoista politiikka, niin tässä alkaa olla selvittämistä, jos halutaan vähentää väen tuloa Eurooppaan.

Kirjoittaja: timo

timo — Mon, 02 Mar 2009 07:09:41 +0000

”Olisi kai lähdettävä liikkeelle siitä, että kussakin maassa luonnonrikkauksista olisi päästävä hyötymään nykyistä suurempi osa kansasta.”

Näin nimen omaan (tasajakoahan en ole ehdottanut). Myös Burma on luonnonvaroiltaan erittäin rikas valtio. Jos vain maata ei johtaisi rikollisliiga, vaan Ganhia ja Kingiä ihaileva Daw Aung San Suu Kyi.

Hallinnon tehokkuuden lisääntyminen ja korruption väheneminen auttaisi ennen kaikkea kehitysmaiden kansalaisia, mutta myös länsimaita reilun kaupanteon ja stabiilimman globaalien olosuhteiden merkeissä.

Kirjoittaja: Vänrikki -47

Vänrikki -47 — Sun, 01 Mar 2009 19:29:49 +0000

Jos maailman varallisuuden tasajako toteutettaisiin nyt niin ensi vuonna se olisi tehtävä jo uudelleen. Meitä on niin monenlaisia rahankäyttäjiä. Jos Suomi hoitaisi Karjalan köyhät, niin luonnonvaroiltaan rikas Venäjä voisi vahvistaa omia puolustusmenojaan senkin edestä. Ongelmia on niin paljon, että ehdotan, että pidetään ainakin itärajalla vielä viisumikäytäntö. (Ei liene myöskään poliittisesti viisasta ehdottaa, että annettaisiin nyt laman aikana naapurille vapaaehtoisesti jotain sellaista, mitä täältä oltiin asein hakemassa 1939). Olisi kai lähdettävä liikkeelle siitä, että kussakin maassa luonnonrikkauksista olisi päästävä hyötymään nykyistä suurempi osa kansasta. Ajattelen esimerkiksi Kongoa, Nigeriaa, Arabimaita jne. Vänrikki jättää tämän ongelman mieluusti Tarja Halosen ja YK:n pohdittavaksi.