Kategoria: Matkustelu
-
Etiopianpäiväkirja
Addis Abeba 12.6.2018 Heti ensimmäisenä etiopianpäivänäni päädyin Piazza-kaupunginosan poliisiasemalle. Täällä ei ole ovea tai seiniä, joten tarkasti ottaen en ole sisällä, vaikka katto pääni päällä onkin. Sisustus on pelkistettyä, lähes olematonta. Aseman lattia, seinät ja katto on valettu betonista. Joitakin puistonpenkin näköisiä istumapaikkoja. Edessäni on vastaanottotiski, sen takana kaksi toimistoa, jotka voi kiertää, ja kiertäessään…
-
Yhteisötalous mullistaa matkailun ja liikenteen
Tämä kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä Ydin-lehdessä 3/2014. Sohvasurffailu lisää luottamusta, Uber-taksit vähentävät työttömyyttä ja Airbnb ottaa tyhjillään olevia asuntoja käyttöön. Tiesitkö, että jokaista maksullista hotellihuonetta kohden New Yorkissa on tarjolla myös ilmainen majoituspaikka, niin että ilmaispaikkoja on tarjolla lähes 100 000. Pariisissa ja Pietarissa niitä on noin 95 000, Lontoossa 70 000, Madridissa 27 000,…
-
Yhteistyötä
Brittiyliopistosta valmistumisensa kunniaksi israelilaismies matkusti maailmaa ympäri ja pyysi vastaantulevia auttamaan häntä Rubikin kuution ratkaisemisessa. Kukin avustaja sai tehdä vain yhden siirron. Ratkasuun tarvittiin 84 käännöstä.
-
Samsara 2011
Aiemmin tässä blogissa olen kirjoittanut suosikkielokuvastani Barakasta. Vuonna 2011 ilmestyi samojen tekijöiden Samsara. Nautitaan, katsotaan, ihmetellään, inspiroidutaan.
-
Amerikantunnelmia III
Viimeisen Amerikan-viikkomme vietimme Victorissa, vuonna 1889 perustetussa idaholaisessa 2 000-asukkaan kunnassa. Kunta sijaitsee aivan Wyoming-osavaltion rajalla, lähes kahden kilometrin korkeudessa. Näillä korkeuksilla talvi on niin raaka, ettei täällä asunut missään vaiheessa vakituista intiaaniasutusta. Mormonit saapuivat reilu sata vuotta sitten, ja olivat enemmistönä aina 2000-luvulle asti. Kuten edellisessä matkapäiväkirjassani tältä samalta alueelta kerroin, viime vuosikymmenten aikana…
-
Amerikantunnelmia II: Mormonielämää
Toisella Amerikan-viikollamme jätimme taaksemme luoteisrannikon Washingtonin, yhden Yhdysvaltojen liberaaleimmista osavaltioista, ja lensimme Utahiin, yhteen konservatiivisimmista. Myös luonto ja ilmasto olivat kuin toistensa vastakohtia: siinä missä Washington on ikivihreä ja Tyynen valtameren rannikon takia sateinen kuin Britannia, Utah on pääosin asumatonta aavikkoa. Salt Lake Cityn lentokentällä meitä oli vastassa Angie, Couchsurfing.com-sivustolta löytämämme perheen äiti viisivuotiaan poikansa…
-
Amerikantunnelmia
Ikivihreät metsät, lumihuippuiset tulivuoret, satoja vuosia vanhat puut, kapeat, korkeat ja lukuisat vesiputoukset, Tyynen valtameren rannikko, kuvankauniit järvimaisemat ja virkistävän viileät joet toivottivat meidät tervetulleeksi Amerikan luoteisrannikolle. Washingtonin Seattlessa ja Oregonin Portlandissa olen käynyt kahdesti aiemminkin, mutta keskittynyt tuolloin ihmettelemään kaupunkitunnelmia. Mutta nyt menimme metsään. Ajoimme Portlandista kaksi tuntia sisämaahan, lähelle Hood River-kaupunkia, Klickitak-joen rannalle.…
-
Kun muisti ei riitä
Länsi-Virginian pääkaupunki Charlestonin rautatieasema sijaitsee Kanawha-joen eteläpuolella. Keskustaan päästäkseen on käveltävä ahtaiden sementtiaitojen reunustamia kävelyteitä pitkin rautatiesillan yli. Keskusta on hiljentynyt jo vuosikymmeniä, kulutuselämä siirtynyt pikku hiljaa kaupungin ulkopuolella oleviin ostoskeskuksiin. Jäljelle on jäänyt pankkien toimistorakennuksia, lakiasiaintoimistoja, hiljattain kuolleen legendaarisen demokraattisenaattori Robert C. Byrdin mukaan nimetty oikeustalo, osavaltion pääkaupunkiudesta kertova kultakattoinen Capitol, pääkirjasto sekä joitakin…
-
USA:n matkapäiväkirja elo- syyskuulta 2012
Graffiti Bostonissa Mitä lieneekään bostonilaisen pankkirosvon päässä liikkunut, kun hän kaikista mahdollisista kulkuvälineistä päätti valita pakovälineekseen juurikin ’T’:n, eli Bostonin metron. Ja kuinka sattuikaan, juurikin samaisen metron jolla me matkustimme. Olimme saapuneet kaupunkiin edellisenä päivänä, viettäneet aikaeron sekoittaman yön hotellissa, tutustuneet kaupungin historialliseen keskustaan ja lopulta, iltapäivän jo hämärtyessä, matkalla Concord -nimiseen lähiökaupunkiin. Puolessa välissä…
-
Med tåg och buss till Bangkok och vidare till Burma
Månadens resa: Med tåg och buss till Bangkok och vidare till Burma, presenteras av Timo Virtala. Borgå Medborgarinstitut, torsdagen den 26. Januari 2012 kl 19.00-20.30, Skepparegatan 9, Borgå. Dörravgift 5 €. Välkommen!
-
Luostarielämää
”Usko on yksinkertaista. Pitää vain seurata Jeesusta. Elää kuin Jeesus,” sanoo franciscaanimunkki Daniel Reich, 31 vuotta, ja työntää magneettiavaimen kahviautomaattiin. Tuodessaan kahvit hän kertoo kommunistisen Jugoslavian alkuaikojen uskontovainoista. Monet papit tapettiin ja vielä useampi joutui vankilaan. Reich näkee näissä vaikeissa ajoissa jotain hyvääkin. Hänen mielestään kommunismin aikana katolinen kirkko purifioitui. Ne, jotka jatkoivat kirkon piirissä,…
-
Rahat vai elämä?
Sarajevon vanhan kaupungin basaaritunnelmasta nauttiessani näen lapsen ujuttautuneena kahden mainostelineen väliin. Laskevan auringon valo osuu hänen kasvoilleen ja tajuan, että hyvän kuvan ottamiseen tarvitaan nyt sekä nopeutta että sosiaalista silmää. Lasta silmistäni päästämättä kaivan laukustani kameran, laskeudun kyykkyyn, etsin katseellani äidin tai isän kysyäkseni lupaa silmäkulmiani kysyvästi nostamalla ja kameraa hiukan kohottamalla. Ystävällisen nyökkäyksen sijaan…
-
Road map
Jotka tulevat suorinta tietä, saapuvat tyhjin taskuin. Jotka ovat kolunneet kaikki polut, tulevat säihkyvin silmin, polvet ruvella, outoja hedelmiä hauraassa säkissään. Niin se ystäväni on, niin se on, että eksymättä et löydä perille. Tommy Tabermann (1947 – 2010)
-
Sarajevo 5.12.2009, osa 1
Viidentenä päivänä joulukuuta 2009 vuokrasimme auton ja suuntasimme matkamme kohti Bjelasnica-vuorta tutustuaksemme Sarajevoa ympäröivään luontoon, jota paikalliset niin lämpimästi suosittelevat. Oppaaksemme lähti Etyjillä työskentelevä ja Amerikassa opiskellut Damir, josta olenkin jo aiemminkin kirjoittanut. Ennen kuin pahamaineiset serbitasavallan poliisit ohjasivat automme tien sivuun, Damir kertoi isästään, joka oli aikoinaan työskennellyt Jugoslavian armeijan Bosnian sotilaspoliisiyksikön johtajana. Kyseisen…
-
Sarajevo 3.12.2009, osa 2
Illalla ovimies pysäyttää minut ja ilmoittaa, että kyseessä on yksityistilaisuus. Minua harmittaa etten ottanut konserttiasiaa esille Stefanin kanssa, hän olisi hyvinkin saattanut kutsua minut paikalle. ”Onko sinut kutsuttu?”, ovimies kysyy, kun en heti poistu paikalta. ”Ikään kuin,” vastaan. ”Tulin kuulemaa tuota bändiä. Kirjoitan kirjaa Sarajevosta ja haluaisin ehdottomasti tavata yhden bändin soittajista.” Ovimies miettii hetken…
-
Sarajevo 3.12.2009, osa 1
Oliver ja Matilda. Kuva: Sally Armbrecht. Balkan –kahvilassa valmistaudutaan illan jazzkonserttiin. Paikkoja siivotaan ja pöytiä kannetaan huoneesta toiseen. Turvallisuusalan ihmiset käyvät tarkastamassa paikat ja lukitsevat ovet, sillä vieraaksi on tulossa myös poliitikkoja. Seuranamme istuva Stefan kertoo, että yksi hänelle rauhantutkimusta opettaneista professoreistaan on illan esiintyjien joukossa. Tapasimme Stefaniin ja hänen puolisonsa noin viikko sitten, kun…
-
Mostar 29. – 1.12.2009
Mostarin vanhakaupunki. Olen suorastaan loukkaantunut puheista, joiden mukaan Mostarin näkemiseen riittää yksi päivä. Mostarin, kuten minkä tahansa kaupungin tai kylän näkemiseen ja kokemiseen, ei riitä edes yksi ihmiselämä. Mostarissa on kieltämättä vain kaksi turistinähtävyyttä: silta ja vanhakaupunki. Mutta jos nähtävyyksien näkeminen olisi matkustelun tarkoitus, turistin ei kannattaisi lähteä kotoaan minnekään, sillä internetistä löytyy kohteesta kuin…
-
Sarajevo 27.11.2009
Besimin mielestä Jugoslavia oli maailman paras maa, parempi kuin Yhdysvallat. ”Saimme matkustaa minne vain. Viisumi tarvittiin vain kymmeneen maahan maailmassa. Kaikilla oli työtä, asunto ja terveydenhuolto. Ihmiset kävivät joka viikko Italiassa ostamassa muotivaatteita.” ”Minulla oli hyvä palkka telekommunikaatiolla. Lomillani matkustin paljon, kävin New Yorkissa, Pariisissa, Varsovassa, Roomassa ja Melbournessa. Ostin uuden puvun itselleni joka vuosi…