Kansainvälisenä sotilasmenojen vastaisena toimintapäivänä 15.4. julkaistiin Tukholman Rauhantutkimuslaitoksen SIPRI:n vuosittainen raportti kansainvälisistä sotilasmenoista. Sen mukaan maailman sotilasmenot olivat viime vuonna 1,75 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Luku on niin suuri, että Helsingin Sanomat joutui valistamaan lukijoitaan ja kertomaan, kuinka paljon biljoona on. Se on tuhat miljardia eli miljoona miljoonaa. Numeroina ilmaistuna sotilasmenoihin laitettiin viime vuonna 1 750 000 000 000 dollaria.

Kyseessä on enemmän rahaa kuin mitä menee maailman kolmanneksi suurimman talouden, Kiinan, kaikkiin julkisiin menoihin (1,6 biljoonaa, suurempi valtionbudjetti löytyy vain Yhdysvalloilta ja Japanilta). Se on lähes kolmetoista kertaa Suomen valtion budjetti, lähes viisitoista kertaa enemmän kuin koko maailmassa annettiin viime vuonna kehitysapua, ja 2,6 % maailman bruttokansantuotteesta. Jokaista maailman asukasta kohden se oli 192 euroa.

Mutta ehkä kaikkein puhuttelevin vertailukohta on YK:n asettamat vuosituhattavoitteet. Viidesosalla kyseisestä summasta voitaisiin maailmasta poistaa äärimmäinen nälkä ja köyhyys, taata peruskoulutus ja sukupuolten välinen tasa-arvoisuus perus- ja toisen asteen koulutuksessa kaikille, vähentää alle viisivuotiaiden kuolleisuus kolmannekseen, vähentää odottavien äitien kuolleisuus neljännekseen, pysäyttää HIV:n, malarian ja muiden tartuntatautien leviäminen, taata ympäristön kestävä kehitys ja luoda globaali kumppanuus kehitykseen.

Edellisvuodesta sotilasmenot olivat pienentyneet puolella prosentilla, mikä huomioitiinkin laajalti uutisen otsikoinnissa. Mainitsematta kuitenkin jäi, että kylmän sodan päättymisestä aiheuttaneen sotilasmenojen laskun jälkeen kansainväliset sotilasmenot lähtivät hurjaan kasvuun vuoden 2001 jälkeen, ja ovat sittemmin kasvaneet viidelläkymmenellä prosentilla.

Huomiota herättävää raportissa oli tänäkin vuonna Yhdysvaltojen osuus, lähes 40%, maailman yhteenlasketuista sotilasmenoista. Vaikka suhde olikin pienentynyt edellisvuosista, toimii se yhä erinomaisena todisteena siitä, ettei asevarustelu edes äärimmäisimmän sotilaallisen ylivoiman saavutettuaan, pysty ikinä lunastamaan sille asetettua tavoitetta rauhan ja turvallisuuden luojana. Dollareilla laskettuna Yhdysvaltojen asemenot olivat viime vuonna viisi kertaa suuremmat kuin Kiinan, kymmenen kertaa suuremmat kuin Venäjän ja yli 92 kertaa suuremmat kuin Iranin.

Suurinta nousua sotilasmenoissa on viime vuosina ollut Kiinassa ja Venäjällä, mutta EU:n yhteenlasketut sotilasmenot ovat yhä yli kaksinkertaiset Kiinaan verrattuna ja enemmän kuin nelinkertaiset Venäjään verrattuna.

Asevarustelua perustellaan turvallisuusnäkökohdilla, mutta laajalla perspektiivillä tarkasteltuna, mihin tämä ajattelu on maailmamme johtanut? Robert Grenier, CIA:n terrorisminvastaisen yksikön päällikkö vuosina 2004 – 2006, totesi Pakistaniin tehtävistä lennokkipommittajahyökkäyksistä jotain, mikä mielestäni pätee asevarusteluun laajemminkin: ”Me luomme enemmän terroristeja kuin ehdimme tappamaan.”

Tälle järkyttävälle tuhlaukselle on olemassa vaihtoehtoja, ja sijoittaminen YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen olisi yksi parhaista. Sillä millainen olisi sellaisen maailman turvallisuustilanne, jossa nämä tavoitteet olisi saavutettu? Ei ainakaan viidesosaa nykyistä heikompi.

Ihminen ei tule koskaan pääsemään irti hänelle luontaisesti kuuluvista aggressiivisista taipumuksistaan, ja tuskin edes väkivallasta. Tämän ei kuitenkaan pitäisi estää ihmisiä tekemästä ja tukemasta rauhantyötä. Eihän kukaan pidä lääkäreidenkään työtä turhana, vaikka tauteja on aina ollut ja tulee aina olemaan. Rauhantyö on konkreettisia tekoja väkivallan vähentämiseksi ja sotien ennaltaehkäisemiseksi, ja tässä työssä kirkkojen ja seurakuntien soisi olla aiempaa aktiivisempia.

***

Oheinen kirjoitus on osa laajempaa, Suomen Ekumeenisen Neuvoston (SEN) kevätkokouksessa 2013 pidettyä luentoa, ja julkaistu ensimmäisenä Vastuuviikko 2013-kampanjaan liittyen Anna Hyvärisen ja Jan Edströmin toimittamassa, SEN:in julkaisemassa kirjasessa Väkikvallan markkinat: tähtäimessä asekauppa ja pienaseet. Lisätietoja osoitteesta www.vastuuviiko.fi.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan Bahranin hallituksen joukot ovat viime vuosina ”käyttäneet rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan kohtuutonta voimaa, summittaisia vangitsemisia, pidätyksiä, kidutuksia, pahoinpitelyjä ja oikeudenkäyntien epäämisiä.” New York Times uutisoi helmikuussa 16-vuotiaan mielenosoittajan ampumisesta. Kyseisen lehtitiedon mukaan nuorukainen oli kaksi vuotta jatkuneiden mielenosoitusten 88. kuolonuhri. Oheista kuvaa klikkaamalla pääset katsomaan Ylen 15.4.2013 esitettyä A-studiota, josta käy ilmi, että Suomesta vietiin tammikuussa 2011 suurella todennäköisyydellä tarkkuuskiväärejä ja niiden osia Bahrainiin 3,5 miljoonalla eurolla. Kyse on reilusta kolmasosasta maahan EU:sta tuodusta asetarvikemäärästä kyseisenä vuonna.

Mitä mieltä olet Suomen aseviennistä, sen eettisyydestä ja asekaupasta yli päätään? Tervetuloa keskustelemaan asiasta Väkivallan markkinat -tilaisuuteen Helsingin Bulevardin seurakuntasaliin torstaina 18.4. klo 13.30 – 16.30. Järjestäjänä toimii Suomen Ekumeeninen Neuvosto. Alustajina erikoissuunnittelija Hannu Niemi oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta, teologian tohtori Patrik Hagman sekä ja Loviisan Rauhanfoorumin pääsihteeri Timo Virtala. Bulevardin seurakuntasali sijaitsee osoitteessa Bulevardi 16 B.