Avainsana: Armeija
-
Asevelvollisuuden historia Suomessa
Kustaa Vaasa Jacob Binckin maalaamana. Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran kirjassa Eurooppalainen maanpuolustus ja asevelvollisuus (Sadankomitea 2010). Kehitys kohti pakko-ottoja ja vakinaista armeijaa alkoi Ruotsissa muuta Eurooppaa aikaisemmin, Vesteråsin valtiopäivillä vuonna 1544, kun Kustaa Vaasalle myönnettiin oikeus toimeenpanna kiintiöity nostoväenotto. 1680-luvulla järjestelmää kehitettiin jakamalla talot 2 – 4 talon muodostamiin ruotuihin, joiden tehtävänä oli pestata,…
-
Palvelusvelvollisuudesta
Kuva (cc): Marshal Astor En kannata yleistä asevelvollisuutta. Lainkuuliaisten kansalaisten pakottaminen vankilan uhalla olemaan viranomaisten määräämässä paikassa tekemässä viranomaisten määräämää työtä ei kuulu sivistysvaltioon. Tiedän mistä puhun, olen työskennellyt yli seitsemän vuotta panemassa toimeen kyseistä pakkoa. Pakottamisen haitat ovat suuremmat kuin siitä saatava hyöty. Nuoret miehet asuvat ulkomailla, heillä on uraputkia urheilun, taiteen, tieteen tai…
-
Leijona ja kyyhky
Gustav Hägglundin omaelämänkirjasta päätellen Suomessa oli vuosina 1994 – 2001 ahkera, hyväntahtoinen ja oikeudenmukainen puolustusvoimain komentaja. Eläkkeelle jäätyään Hägglund nimitettiin Euroopan sotilaskomitean puheenjohtajaksi, jossa hän toimi vuoteen 2004 asti. Komentokaudellaan hän modernisoi varusmiespalveluksen, uudisti upseerikoulutuksen, pani aluelle reservin koon tuntuvan pienentämisen, taisteli upseeriensa alkoholinkäyttöä ja laiskistumista vastaan ja kohotti sinibarettien statusta. Ennen puolustusvoimain komentajuutta Hägglund…