Vlogi

Building peace – panel discussion with young researchers. How to build long-lasting peace, trust and better future? This event gives voice to youth: young researchers working with peace issues and students from Ukraine. The themes will be discussed in a panel with Jakob JuhásFranklin Etarh and Sini Al-Fraidawi. The panel is moderated by Timo Virtala from Finnish Christian Peace Association: https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/webcast?eventId=308333169&playerId=99487739&assetId=311067301

Rauhan mahdollisuus ja esteet -paneelikeskustelu 25.4.2024 Tampereella.
Puhetta ja tekoja – sodan vastustamisesta rauhan rakentamiseen -keskustelu Hyvin sanottu -keskustelufestivaaleilla 30.9.2023.
Metso TALK 23.11.2022: Rauhan aseet. Aiheesta keskustelemassa rauhanlähettiläs aktivisti ja poliitikko Rahim Alizada sekä tietokirjailija, sosiologi ja rauhanaktivisti Timo Virtala.
Keväällä 2020 keskustelin Rauhanaseman kirjastossa Juho Matinlaurin kanssa väkivallattomuuden voimasta.
Rosebud -kustantamon haastattelu 10.6.2020: Haastateltavana tietokirjailija Timo Virtala, haastattelija Timo Kalevi Forss, aiheena kirja nimeltä Väkivallattomuuden voima, kertomuksia rohkeudesta (Umpihanki 2020).
Onko sota ikuinen ja väistämätön, ja mihin rauhantyö kykenee? Jyväskylän Syksyn 2021 webinaarissa Taideyliopiston vararehtori, kuvataiteilija Jaana Erkkilä-Hill ja sosiologi, luennoitsija ja rauhanaktivisti Timo Virtala keskustelevat rauhantyön kysymyksistä. Esille nousevat myös nimet Pyhä Ksenia Pietarilainen ja Arndt Pekurinen. Puhetta johtaa päätoimittaja Elias Krohn.
Jyväskylän Kevät – kristillinen rauhantyö 20.3.2021: Keskustelemassa kirjailija, sosiologi Timo Virtala, professori Tapio Lampinen ja filosofian maisteri, pitkään kirjastonjohtajana toiminut Ilkka Hirvi. Aiheesta keskustellaan sosiologian ja kulttuurihistorian kannalta. Ovatko kristityt olleet käytännössä rauhanrakentajia ja ihmisoikeuksien puolustajia vai jotakin tälle päinvastaista? Taustana on Vuorisaarna, Leo Tolstoi ja (absoluutti)pasifistiset ryhmät kautta historian. Miten kysymys vapaasta tahdosta liittyy rauhantyöhön?

Väkivallattomuus – teoria ja käytäntö -vloggaussarjan kolmannessa osassa kysytään, saako lyödä takaisin. Pohdiskelun lähtökohtana on tosikertomus koulukiusaamisesta, joka saatiin loppumaan lyömällä takaisin.



Väkivallattomuus – teoria ja käytäntö -vloggaussarjan toisessa osassa kysytään, toimiiko väkivallattomuus aina. Esimerkiksi nostetaan yksi viime vuosisadan kuuluimmista uutiskuvista, Pekingin “Tank man” vuodelta 1989. Johtopäätös on, että väkivallattomuus ei ole mikään jippo tai taikatemppu, jonka avulla kaikki sitä käyttävät selviävät mistä tahansa ristiriitatilanteesta voittajana. Kyse on voimasta, joka toisinaan toimii, ja toisinaan taas ei. Monessa suhteessa se on rinnastettavissa väkivallan voimaan. Aivan kuten on olemassa tehokkaita ja vähemmän tehokkaita taistelijoita ja armeijoita, aivan samalla väkivallattomuudenkin voiman käytössäkin voi olla onnistua tai olla onnistumatta, riippuen taidoista ja olosuhteista. Tekstinä sisältö on luettavissa täältä.


Väkivallattomuus – teoria ja käytäntö -luentosarjan ensimmäinen osa kertoo väkivallattomuuden voimasta lyhyen esimerkkitapauksen avulla. Tekstin muodossa tämän klipin sisältö löytyy täältä.


Nykysuomen sanakirjan mukaan pasifismi tarkoittaa rauhanaatetta. Rauhanaate puolestaan tarkoittaa “pyrkimystä sotien välttämiseen ja kansojen rauhanomaiseen kanssakäymiseen.” Pasifismin voi määritellä monella tavalla, mutta selvää on, että työ väkivallan vähentämiseksi ja sotien ennaltaehkäisemiseksi ei ole sen radikaalimpaa eikä idealistisempaa kuin lääketieteenkään työ tauteja vastaan. Koko teksti on luettavissa täältä.


Kommenttini Nobelin rauhanpalkinnon luovuttamisesta EU:lle.


Henry David Thoreau (1817-1862) uskoi ihmisen hyvyyteen, suurten instituutioiden korruptoivuuteen, vaati orjuuden lakkauttamista ja julisti vegetarismin erinomaisuutta. Thoreau on kuuluisa paitsi Walden – elämää metsässä -teoksestaan, myös kansalaistottelemattomuudesta-esseestään, joka oli keskeinen inspiraation lähden niin Tolstoille, Gandhille kuin Kingillekin. Laajempi kirjoitus aiheesta löytyy täältä.


Mahatma Gandhin Etelä-Afrikassa viettämä aika (1893-1914).


Mahatma Gandhin lapsuus, nuoruus ja opiskeluaika.


Esittelyssä vuoden 2012 Loviisan Rauhanfoorumi, jossa teemana oli Mahatma Gandhi ja väkivallattomuus.


Esittelyssä Loviisan Rauhanfoorumi ja päässäni oleva hattu.


Törmäsin blogikirjoitukseen jossa väitettiin, että ‘sanoilla ei voi taistella väkivaltaa vastaan.’ Tässä vastaukseni.