Tässä joitakin valittuja vastauksiani Allianssi ry:n eli valtakunnallisen nuorten palvelu- ja vaikuttamisjärjestön kysymyksiin.
Äänestysikäraja on alennettava 16 ikävuoteen kaikissa valtiollisissa vaaleissa.
Samaa mieltä. Kannatan äänestysikärajan laskemista 16-vuoteen kuntavaaleissa. Nykykäytännössä monet nuoret pääsevät äänestämään kuntavaaleissa vasta 19- tai 20-vuotiaina, mikä on liian myöhään. Äänestysiän laskeminen kuntavaaleissa voisi olla ensi askel, eräänlainen kokeilu, äänestysikärajan laskemiselle myös muissa vaaleissa.
Miten kehittäisit koulujärjestelmää?
Tärkeintä olisi koulutuksesta säästämisen lopettaminen. Toisekseen koulussa viihtymiseen on panostettava. Koulun yksi tärkeimmistä tehtävistä tulisi olla oppilaiden uteliaisuuden ja oppimisen ilon herättäminen. Pulpetit pois ja tilalle säkkituoleja, kokouspöytiä, räsymattoja, viherkasveja ja toimistotuoleja, kuten Herää koulu! -pamfletin kirjoitta ehdottaa. Kieltenopiskelu tulisi aloittaa jo päiväkodeissa leikkien ja laulujen muodoissa. Uskonto ja elämänkatsomus tulisi yhdistää kaikille yhteiseksi ja pakolliseksi uskontotiedoksi (tai elämänkatsomukseksi, miten vain), jossa käytäisiin läpi eri uskontoja ja elämänkatsomuksia ja vierailtaisiin eri uskontojen ja järjestöjen tapahtumissa. Liikuntatunnit yhteiseksi pojille ja tytöille, ja liikunnan numeroarvosanat pois. Filosofia mukaan pakollisten aineiden joukkoon. Lisää vuorovaikutustaitojen opiskelua kouluihin.
Yhteishakuvelvotteesta (ns. pakkohaku) on luovuttava.
Ihan vähän samaa mieltä. Ymmärrän tämän ’järeän keinon’ käytön tässä yhteydessä, sillä alle 25-vuotiaiden joutuminen pidemmäksi ajaksi työttömäksi on useimmiten erittäin vahingollista niin nuorelle itselleen kuin koko yhteiskunnalle. Kepin sijasta suosisin kuitenkin mieluummin porkkanaa. Miten saada syrjäytymisvaarassa olevat nuoret innostumaan edessä olevista mahdollisuuksista, elämästä, yhteiskunnasta? Eri keinoja on hyvä kokeilla paikallisesti ja lähteä sitten laajentamaan menestystarinoita.
Opiskelijoiden toimeentulo on jäänyt jo vuosia jälkeen yleisestä hintojen kehityksestä. Miten parantaisit opiskelijoiden toimeentuloa?
Nykyisen monimutkaisen sosiaaliturvajärjestelmän tilalle tulisi ottaa käyttöön vihreä perustulomalli, jonka tavoitteena on poistaa kannustusloukut, vähentää byrokratiaa ja mahdollistaa joustavammat työmarkkinat.
Tutkintoon johtava korkeakoulutus täytyy säilyttää maksuttomana kaikille.
Täysin samaa mieltä. Yliopistotutkimus elää kansainvälisyydestä, ja suomalaisten yliopistojen kansainvälistymisastetta tulisi edelleen nostaa. Mikäli Euroopan ulkopuolisille opiskelijoille asetettaisiin lukukausimaksut, efekti olisi päinvastainen. Mikäli edessä olisi pakottava säästötarve, voisin harkita maltillisen lukukausimaksun käyttöönottoa niille opiskelijoille, jotka ovat suorittamassa yhä samaa tutkintoa vielä vuosia normaalin valmistumisajan jälkeen.
Miten nuorten mielenterveyttä voi parhaiten vahvistaa? (Valitse kolme tärkeintä)
Kaikki esitetyt vaihtoehdot ovat tärkeitä ja panostamisen arvoisia, mutta kaikissa reagoidaan jo olemassa oleviin ongelmiin. Rahaa ja energiaa pitäisi pistää ennen kaikkea proaktiiviseen toimintaan, eli mielenterveysongelmia ennaltaehkäisevään työhön. Kouluviihtyvyyteen on panostettava, kulttuuriamme on kehitettävä rohkaisevammaksi ja suvaitsevammaksi, naapureita, ystäviä, kollegoja, koulukavereita on tuettava, jokaiselle on löydettävä paikka, jossa hän tuntee olonsa hyödylliseksi. Viihteen, uutisoinnin, mainosten ja urheilun vastakkainasettelun kulttuuria on tietoisesti karsittava.
Suomen on kasvatettava vuosittaista kiintiöpakolaisten määrää nykyisestä 750 henkilöstä.
Täysin samaa mieltä. Ensisijainen syy auttaa pakolaisia on solidaarisuus hätää kärsiviä ihmisiä kohtaan. Toinen on solidaarisuus muita auttajavaltioita kohtaan: YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan maailmassa on lähes 44 miljoonaa pakolaista, joista 86 prosenttia asuu köyhissä maissa. Eniten pakolaisia on Pakistanissa, Iranissa ja Syyriassa. Apua tulee antaa ennen kaikkea paikan päällä, ja näin tehdäänkin, tosin ei riittävässä määrin sitäkään. Mutta myös pakolaisia tulee auttaa ja ottaa vastaan. Vertailun vuoksi todettakoon, että Ruotsin pakolaiskiintiö on vuosittain noin 1 900 henkilöä.
Nykyistä aktiivisempi ulkomaalaisen työvoiman rekrytoiminen on tarpeen, kun väestö vanhenee ja yhä pienempi osuus suomalaisista on työikäisiä.
Täysin samaa mieltä. Evan raportin mukaan ”Suomeen tarvittaisiin 34 000 maahanmuuttajaa joka vuosi, jotta työvoima ei supistuisi. Tämä on kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna.” Avoimemman maahanmuuttopolitiikan toimeenpanemisen sijaan saamme lukea lehdestä täysin järjettömistä käännytyspäätöksistä, kuten esimerkiksi kiinalaisesta isoisästä, joka olisi halunnut tulla Suomeen hoitamaan lapsenlastaan, mutta joka häädettiin maasta ja jolle annettiin kahden vuoden maahantulokielto.
Täällä maaseudulla kouluja suljetaan kun ei ole riittävästi oppilaita, yrittäminen ei kannata kun ei ole riittävästi asiakkaita ja kunnat ovat talousvaikeuksissa kun ei ole riittävästi veronmaksajia. Kaikki ongelmat tuntuvat pyörivän saman asian ympärillä: ihmisiä ei ole riittävästi. Tässä tilanteessa tuntuu absurdilta pitää rajat suljettuina.
Vihapuheeseen on puututtava sisällyttämällä vihapuheen vastaisuus peruskoulun opetussuunnitelman tärkeäksi lähtökohdaksi.
Jokseenkin samaa mieltä. Vihapuhe on vakava ongelma ja sen ennaltaehkäisyä on harjoitettava jo peruskoulussa, mutta en lähtisi puhumaan ’vihapuheen vastaisuuden nostamisesta lähtökohdaksi,’ sillä tuolla asenteella vihapuheeseen puututaan helposti sillä samalla tunteella, jota nyt yritetään vastustaa: viha. Sen sijaan olisi syytä lähteä kysymään, mistä viha(puhe) kumpuaa? Mikä tarve on tyydyttämällä niillä ihmisillä jotka vihaavat? Tarve tuntea olonsa turvalliseksi? Tarve tulla kuulluksi, ymmärretyksi, hyväksytyksi? Miten peruskoulu voisi vastata tähän hätähuutoon ja siten vähentää vihaa?
Myös minä olen valmis tinkimään tuntuvasti nykyisistä elintottumuksistani ja omista elämäntavoistani maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen toteutumiseksi.
Täysin samaa mieltä. Maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden saavuttaminen on realistinen tavoite. Ihmiskunta on historiansa aikana onnistunut saamaan lopetettua gladiaattoritaistelut, noitavainot, julkiset teloitukset, valtioiden harjoittaman laillisen orjakaupan ja kolonialismin. Ammattiyhdistysliikkeen, naisasialiikkeen, tummaihoisten ihmisoikeusliikkeen ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajavan liikkeen historia on ollut hurjaa voittokulkua kohti suvaitsevaisempaa ja avoimempaa yhteiskuntaa. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on ihmiskunnan suurin haaste, mutta uskon onnistuvamme myös siinä. Onnistuaksemme meidän on tehtävä parhaamme sekä yksilöinä että yhteiskuntana. Ei enempää eikä vähempää kuin parhaamme.
Yläkuva: Nasa.
Vastaa