Loviisan Sanomat kysyi kuntavaaliehdokkailta yksitoista kysymystä. Tässä kysymykset, vastaukseni ja joitakin mietteitä.
1) Kannatatko Loviisan ja Lapinjärven yhdistymistä? (KYLLÄ / EI / EOS)
Yhdistymisessä on sekä hyviä että huonoja puolia. Kantani riippuu ennen kaikkea Lapinjärven kunnan taloudellisesta tilanteesta tulevina vuosina sekä siitä, pystyykö liitosselvityksen tehnyt henkilö saamaan minut vakuuttuneeksi siitä, että liittymällä Loviisaan lapinjärveläisten peruspalvelut turvattaisiin nykyistä paremmin.
[Viime lauantaina isännöidessäni ministeri Heidi Hautalan Lapinjärven -vierailua, listasin mahdollisen liittymisen hyviä ja huonoja puolia tarkemmin. Teen tästä huomenna oman postauksen.]
2) Kannatatko Lapinjärven liittymistä Porvooseen? (KYLLÄ / EI / EOS)
En, sillä Lapinjärvellä ei ole Porvoon kanssa yhteistä rajaa, eikä sellaista ole todennäköisesti tulossakaan, sillä sekä myrskyläläiset että loviisalaiset nykyiset ja tulevat poliitikot vastustavat hyvin yksimielisesti Porvooseen liittymistä.
3) Jos Lapinjärvi yhdistyisi Loviisan tai Porvoon kanssa, pitäisikö kunnan reuna-alueiden saada itse päättää mihin kaupunkiin ne liittyvät? (KYLLÄ / EI / EOS)
Kyllä, mielestäni asukkaiden tulisi näin suuressa kysymyksessä saada päättää omasta kohtalostaan itse. En kuitenkaan lähtisi tähän muuta kuin siinä tapauksessa, että osaliitoksille näyttäisi olevan selvä kannatus. Tietääkseni sellaista ei tällä hetkellä ole.
4)Â Voisivatko suomen- ja ruotsinkieliset koulut toimia samassa koulurakennuksessa, mutta omakielisissä luokissa? (KYLLÄ / EI / EOS)
Kyllä periaatteessa ja mahdollisesti joskus tulevaisuudessa, mutta lähivuosina ei tämmöiselle järjestelylle ole Lapinjärvellä tarvetta.
5) Mihin kouluun antaisit nykyistä enemmän kehittämisresursseja? (valitse yksi)
a) Hilda Käkikosken koulu, b) Kappelby skola, c) Kirkonkylän koulu, d) Porlammin yläaste ja lukio, e) Pukaron koulu.
Mitään kehittämisresursseja ei ole tällä hetkellä jakaa, mutta jos sellaisia olen joskus tulevaisuudessa jakamassa, vastaukseni riippuu ennen kaikkea siitä, miten koulut itse perustelevat kehittämisideansa.
6) Hyväksyisitkö uuden ydinvoimalan rakentamisen Loviisan Hästholmeniin? (KYLLÄ / EN / EOS)
En hyväksy. Energiaa tulee säästää, energiatehokkuuteen tulee panostaa ja uusiutuvia energianlähteitä tulee kehittää ja suosia. Kauppojen avonaiset pakastealtaat kylmentävät kauppoja samaan aikaan kun kauppoja lämmitetään. Ihmiset viettävät viikonloppuja Itämerellä liikkuvilla satoja tuhansia tonneja painavilla laivoilla, jotka eivät edes käy maissa. Talvisin pelataan jalkapalloa lämmitetyissä halleissa ja kesäisin hiihdetään viilennetyissä hiihtoputkissa. Chilestä tuodaan syksyisinkin omenoita Suomeen, vaikka omat omenat mätänevät maahan. Pulaa ei ole energiasta, vaan maalaisjärjestä.
7) Pitäisikö päätös Porlammin uimahallin uudelleen avaamisesta perua? (KYLLÄ / EI / EOS)
Päätös on nyt tehty ja se on syytä panna toimeen. Päätös oli erittäin vaikea. Haluaisin säilyttää Porlammin uimahallin, Pukaron koulun, kunnan itsenäisyyden, ja veroprosentin nykyisellään, mutta en usko että raha riittää kaikkeen tähän. Uimahallipäätös olisi pitänyt tehdä osana suurempaa kokonaisuutta, niin että samalla olisi tarkasteltu miten kyseinen päätös vaikuttaa kunnan budjettiin, ja mietitty mistä karsitaan jos ei uimahallista ja selvitetty, kuinka paljon maksavat Porlammin koulukeskuksen muut remonttitarpeet ja lisäksi otettu selville, milloin uimahallin perusremontti tulee eteen ja kuinka paljon se tulee maksamaan.
8) Jos on pakko etsiä säästökohteita, mistä säästäisit ensin/eniten?
A) Vanhustenhoito, B) Koulut, C) Katujen kunnossapito D) Liikuntapalvelut, E) Kulttuuripalvelut
Säästökohteita olisi syytä etsiä tarkastelemalla kutakin budjettia yksityiskohtaisemmin.
9) Pitäisikö Lapinjärven kunnan myydä Kymenlaakson Sähkö Oy:n osakkeet? (KYLLÄ / EI / EOS
Ei. Kyseessä on ollut hyvä sijoitus, joka tuo vuosittain osinkotuloja kunnalle.
10) Mikä (ei oma) Lapinjärven puolue olisi puolueellesi sopivin yhteistyökumppani? (Valitse vain yksi puolue)
RKP
11) Kenelle henkilölle haluaisit pystyttää patsaan Lapinjärvelle?
Leo Mechelinille (1839 – 1914). Hän kokosi senaatin jota pidetään Suomen ensimmäisenä poliittisena hallituksena. Sortovuosien aikana hän johti passiivista vastarintaa. Hänellä oli keskeinen rooli Nokia-yhtiön perustamisessa. Hän kirjoitti Suomen ensimmäisen puolueohjelman, jossa mm. vaadittiin oikeusjärjestyksen turvaamista, painovapautta ja uskonnonvapautta. Hän oli aktiivinen rauhanliikkeessä ja osallistui kansainvälisiin rauhankongresseihin, ja toimi yhdessä myös varapuheenjohtajana. Puolueisiin sitoutumattomana hänellä ei kuitenkaan ollut luonnollista muiston vaalijaa, joten kuoltuaan hän on jäänyt muiden valtiomiesten varjoon.
Vastaa