Tuntemattomaksi jäänyt kapinallinen Taivaallisen rauhan aukiolla kesäkuussa 1989. Kuva: Jeff Widener.
Lapinjärven koulutuskeskuksessa tänään avattavassa Gandhi-King-Ikeda näyttelyssä esitellään kolme miestä, kolmelta eri aikakaudelta ja kolmesta eri uskontokunnasta. Erilaisista taustoistaan huolimatta heidän ideologiansa, päämääränsä ja toimintatapansa olivat ja ovat hämmästyttävän yhtenäiset.
Näyttelyssä keskitytään erityisesti seuraaviin teemoihin:
* Kohtalon muutos: Opettajilla ja esikuvilla oli suuri vaikutus Gandhin, Kingin ja Ikedan elämään. Ja edelleen: Gandhi, King ja Ikeda ovat esikuvina, inspiraation lähteenä ja esimerkkinä meille.
* Ihmiskunta sydämen asiana: Gandhi, King ja Ikeda uskoivat jokaisen synnynnäiseen ihmisarvoon.
* Teoriasta käytäntöön: Gandhi, King ja Ikeda muuttivat periaatteensa käytännön toiminnaksi.
* Vastoinkäymiset ja vastarinta: Gandhi, King ja Ikeda voittivat vaikeudet ja käyttivät niitä henkisen kasvun lähteenä.
* Väkivallattomuus: Gandhille, Kingille ja Ikedalle väkivallattomuus oli elämäntapa ja keino toteuttaa positiivisia muutoksia yhteiskunnassa.
Näyttelyn avajaisiin liittyen Sjökullan kartanon entisessä sikalassa, eli koulutuskeskuksen nykyisessä luentosalissa esitetään keskiviikkona 1.8. klo 13.00 alkaen kolme yleisöluentoa, joista tässä lyhennelmät.
Luento 1: Köyhän miehen rikas perintö – Mohandas K. Gandhin elämä, päämäärät ja periaatteet (Luennoitsijana Timo Virtala)
Gandhi ennen haksahtamistaan tolstoilaisuuteen.
Luennon alkuvaiheessa käydään läpi Mohandas Karamchand Gandhin (1869 – 1948), myöhemmin Mahatmana tunnetun miehen elämä. Hän syntyi Intiassa, opiskeli Lontoossa, asui 21 vuotta Etelä-Afrikassa, kunnes vuonna 1914 muutti takaisin kotimaahansa ja nousi – ilman muodollista asemaa – yhdeksi maailmanhistorian suurimmista kansanjohtajista. Hänen taktiikkansa oli rehellisyys, avoimuus, ehdoton väkivallattomuus, valistus, vapaaehtoinen köyhyys, median taitava hallinta ja ilmiömäinen kurinalaisuus.
Hän kasvoi täyteen mittaansa virheiden ja erehdysten kautta. Hän tavoitteli paitsi Intian itsenäisyyttä, myös Intialaisten työläisten ihmisoikeuksia Etelä-Afrikassa, eri uskontoryhmien välistä kunnioitusta ja kastittomien aseman parantamista. Hän eli tolstoilaisen ihanteen mukaan rakennetuissa yhteisöissä, jossa keskeisiä arvoja olivat lähimmäisenrakkaus, ehdoton pasifismi ja yksinkertainen elämäntapa, ja joissa tehtävät ja resurssit jaettiin tasaisesti kaikkien kesken.
Häin ei pitänyt termistä ”passiivinen vastarinta”, koska näki taistelevansa aktiivisesti pahuutta, epäoikeudenmukaisuutta ja väkivaltaa vastaan. Hän piti tärkeänä, ettei tässä taistelussa saanut käytetä niitä keinoja, joita vastustaa. Itsenäisyystaistelussa hänen aseenaan olivat ostoboikotit, epäoikeudenmukaisuuksien esillenostaminen ja yhteistyöstä kieltäytyminen. Vallankäyttöön liittyy aina vallan kohteiden jonkinasteinen hyväksyntä: 100 000 virkamiestä ja poliisia eivät voi hallita 350 miljoonaa intialaista muuta kuin intialaisten suostumuksella. Vankilaan he eivät mahtuisi.
Intian itsenäistyttyä hindujen ja muslimien väkivaltaisuudet kiihtyivät. Gandhi julisti olevansa syömättä, kunnes väkivaltaisuudet loppuisivat. Gandhi sai tahtonsa läpi ja lopetti nälkälakkonsa pyytämällä lasin appelsiinimehua.
Seuraavana vuonna Gandhi murhattiin, mutta hänen aatteensa elää. ”Vihaa syntiä, rakasta synnintekijää,” hän neuvoi ja korosti, että kauniiden ajatusten tulee johtaa myös tekoihin: ”Onnellisuutta on se, kun ajatuksesi, sanasi ja tekosi ovat sopusoinnussa.”
Luento 2: Martin Luther King Jr. (Luennoitsijana Sally Armbrecht)
Martin Luther King Jr.
This talk on Martin Luther King Jr. presents the characteristics that made him a man who changed the world for the better: his courage and perseverance, his sense of mission, his commitment to his ideals, his strengths as a orator, and his ability to love all humans.
As leader of the Civil Rights Movement in the United States during the 1950’s and 60’s, he struggled to lead black citizens in a nonviolent movement to end segregation in the South, to obtain their constitutional right to vote, and to re-humanize blacks in the eyes of whites after centuries of being seen as less than human. In 1964, King won the Nobel Peace Prize in acknowledgement of his work.
At the end of his life King refocused the movement onto national issues of the US war in Vietnam and onto the faults within the US economic system that created a huge class of poor citizens, white and black. These campaigns alienated King from many more moderate supporters and likely led to his assassination.
Through an exploration of Martin Luther King Jr.’s life and the events of the Civil Rights Movement, I hope to inspire the audience to follow their own dreams and to use their courage and strengths to make their community and this world a more just and equal one.
Luento 3: Gandhin ja Kingin perintö – väkivallaton vastarinta (Luennoitsijana Timo Virtala)
Baltian ketju vuonna 1989 Molotov-Ribbentrop -sopimuksen muistoksi. Kuva: R. Strikauskas
Kolmannessa luennossa nostetaan Gandhin ja Kingin laajasta perinnöstä esille väkivallaton vastarinta. Se ei ollut Gandhin keksintö, vaan – kuten Gandhi asian ilmaisi – nämä ajatukset ovat yhtä vanhoja kuin vuoret. Erityisesti Bahagvad Gita, Jeesus, Thoreau ja Tolstoi olivat Gandhille tärkeitä inspiraation lähteitä.
Luennolla käydään läpi esimerkkejä Kingin kuoleman jälkeisen ajan väkivallattomasta vastarinnasta: Praha kesällä 1968, Steven Bikon toiminta Etelä-Afrikassa vuotta myöhemmin, Puolan solidaarisuusliike, opiskelijamielenosoitukset Pekingissä ja tuntematon kapinallinen panssarivaunujen edessä Taivaallisen rauhan aukiolla kesällä 1989, Baltian ketju paria kuukautta myöhemmin, NL:n hajoaminen ja Aung San Suu Kyin taistelu Burmassa.
Väkivallattoman vastarinnan tavoitteena on nostaa piilossa oleva väkivalta esille ja voittaa tilannetta seuraavien sympatiat. Tavoitteena ei ole murskata vastustajaa, vaan voittaa se puolelleen, saada se tulemaan järkiinsä. Tämä vaatii ehdotonta järkähtämättömyyttä, rehellisyyttä, oikeudenmukaisuutta ja väkivallattomuudessa pysymistä.
Vastaa