Photo: Heather Graham
Huolimatta siitä, että alkuviikosta sain tietää varanneeni kirkon kello kolmeksi ja kutsuneeni vieraat kello kahdeksi, huolimatta hääpäivää edeltävän yön korkeasta kuumeesta, hääaamun sekasorrosta, juhlateltan viileydestä sekä morisammen vatsa- ja oksennustaudista hääyönä, häät sujuivat loistavasti.
Kirkkoseremonia oli juhlava, ruoka erinomaista, maljapuheet liikuttavia ja leikit kohtuullisia. Häävalssibändi soitti tunteella ja dj villitsi niin aikuiset kuin lapsetkin riehaan, jonka päättyessä sekä yleisö että juhlakalut olivat tyytyväisiä.
Tuhannet kiitokset kaikille osallistujille, meitä eri tavoin muistaneille ja Kirkon ulkomaanavun afrikkalaista kouluprojektia tukeneille. Keräykseen ehtii vielä mukaan, naimisiinmenomme kunniaksi voit lahjoittaa rahaa Mosanbikiin rakennettaviin kouluihin. Lahjoituksen voi tehdä seuraavilla tiedoilla:
Saaja: Kirkon ulkomaanapu
Tilinro: 157230-500504
Viesti: Timon ja Sallyn hääkeräys
Hääpaikkana toimi Kymijoen varrella sijaitseva naapurikuntamme Ruotsinpyhtää, joka perustettiin vuonna 1743 Pyhtään kunnan jakautuessa Turun rauhassa kahtia. Kymijoesta muodostui tuolloin Ruotsin ja Venäjän välinen rajajoki, ja Ruotsin puolelle jäänyt osa nimettiin Ruotsinpyhtääksi. Vanha keskiaikainen kivikirkko jäi rajan toiselle puolelle, joten rautaruukkialueella alettiin valmistamaan uutta, tällä kertaa puista kirkkoa, joka valmistui vuonna 1770. Ritari Olof Glansenstjerna suunnitteli kirkosta kahdeksankulmaisen, mikä oli harvinainen, kaunis ja kotoisa ratkaisu.
Alttaritauluna on reilun sadan vuoden ajan ollut Helene Schjerfbeckin vuonna 1898 maalaama ”Ylösnousemus”. Kyseessä on ainut alttaritaulu, jonka hän on maalannut, ja jostakin syystä hän ei siitä kovin paljoa pitänyt. ”Helene itse olisi tahtonut vaieta maalauksensa hengiltä ja lähes onnistuikin, sillä maalaus mainitaan vain harvoissa tiedemaailmankin parista tulleista Helenen teosluetteloista,” sanotaan Ruotsinpyhtään seurakunnan kotisivulla. Tästä johtuen kyseessä on useat taiteentuntijatkin olemassaolollaan yllättävä taideaarre.
Historiallisista seikoista mainittakoon myös, että pappina toimi isäni, päälläni oli äitini isän puku ja vihkiryijy oli isäni äidin tekemä. Vieraita meillä oli amerikasta kymmenkunta ja suomesta noin yhdeksänkymmentä.
Tähän loppuun vielä klassikko YouTubesta, Funtwo-nimimerkin versio häämarssistamme, Pachelbel’in Kaanonista.
Vastaa