Tässä vastauksiani ja kommenttejani Maaseudun Tulevaisuuden esittämiin vaalikonekysymyksiin ja -väittämiin.
Ruuan arvonlisäveroa on varaa nostaa
Ruuan kokonaisveroasteen pitäisin nykyisellään. Kaikkiaan verotuksen painopistettä tulisi siirtää työn ja vaihdannan (alv) verottamisesta haittaverotuksen suuntaan. Näin valtio voisi verotuksen avulla ohjata kulutusta ympäristöystävällisemmäksi. Ruuan alv:n kohdalla tämä tarkoittaisi joidenkin tuotteiden, kuten kasvisten alv:n laskemista, ja toisten tuotteiden, kuten esimerkiksi lihan, alv:n nostamista. Huomioon tulisi ottaa myös erot eri lihatuotteiden välillä. YK:n julkaiseman tutkimuksen mukaan naudanlihakilon tuottaminen vaatii 28 kertaa suuremman peltoviljelypinta-alan kuin sianlihan- tai kananlihan tuotanto, ja tuottaa viisi kertaa enemmän kasvihuonekaasuja. Kasvituotantoon verrattuna ero on huima: yhden kalorikilon tuottaminen nautakarjaa kasvattamalla vaatii 160 kertaa enemmän maata ja tuottaa 11 kertaa enemmän kasvihuonekaasuja kuin vastaavan kalorimäärän tuottaminen perunaa, vehnää tai riisiä viljelemällä. (Lähde: Guardian 21.7.2014).
Maatalouden tukia pitää leikata
Jokseenkin eri mieltä. Maataloustuet ovat perusteltuja ruuantuotannon säilyttämiseksi Suomessa. Korkea omavaraisuusaste on turvallisuuspoliittinen kysymys, ja ruuan tuottaminen lähellä kuluttajaa on yleensä ekologisempaa kuin sen tuominen kaukaa. Ongelmattomia maataloustuet eivät kuitenkaan ole. Tuottajan kannalta olisi motivoivampaa saada tulot myynnistä eikä tuista, ja köyhien maiden kannalta tilanne ei ole reilu, kun heidän täytyy kilpailla tuetun tuotannon kanssa, samaan aikaan kuin EU vaatii heitä lopettamaan omien tuotteidensa tukemisen.
Suomen ja EU:n tulee tinkiä antibioottien ja hormonien käytön rajoituksista ruuan tuotannossa, jotaa EU:n ja USA:n kauppasopimus saadaan aikaan.
Täysin eri mieltä. Näen asian täsmälleen päin vastoin. TTIP-vapaakauppasopimusta ei tule hyväksyä, mikäli se tarkoittaa EU:n ympäristönsuojelu- ja työntekijäoikeusnormiston karsimista.
Suomen tulee hyväksyä muuntogeenisten kasvien viljely.
En vastusta muuntogeenisten kasvien viljelyn tutkimista, mutta viljelyoikeuksia sille ei pidä tässä vaiheessa antaa. Solubiologi Liisa Kuusipalon mukaan ”Tähän mennessä [2009] geenitekniikalla on kaupallisesti saatu aikaan vain kaksi sovellutusta: toinen tuottaa hyönteismyrkkyä kaikkiin kasvinosiin koko ajan, ja toinen auttaa kasvia sietämään RoundUp-rikkaruohomyrkkyä. Ja kaupallisesti käytössä on neljä lajia: maissi, soija, rapsi ja puuvilla. Mitään superkasveja ne eivät ole. Esim. gm-soija jota Suomeen sikojen rehuksi rahdataan, on alttiimpi sienitaudeille. Kuluttaja saa siis geenikasveja syödessään lautaselleen enemmän myrkkyjäämiä. Tätäkö tässä kaivattiin? Kasvigeenitekniikkaa ei kehitetty kuluttajan etua ajatellen. Se ei perustu arvoneutraaliin maailmaan, vaan ahneuteen ja piittaamattomuuteen ekologiasta ja tekniikan kehittäjien varoituksista.”
Kivihiilen tuonti tulee kokonaan korvata kotimaisella energialla vuoteen 2025 mennessä.
Täysin samaa mieltä. Tähän on syytä pyrkiä. Ilmastonmuutoksen torjumista ei auta kinastelu siitä mitä mieltä se tai tämä poliitikko tai puolue on asiasta. On korkea aika ottaa tosissaan ja panna käytäntöön ilmastonmuutostutkijoiden toimenpidesuositukset.
Turpeen energiankäytöstä tulee luopua.
Täysin samaa mieltä. Toisin kuin Suomen kauppa- ja teollisuusministeriö kiistellyssä selvityksessään vuonna 2000, EU ja Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC luokittelevat turpeen yksiselitteisesti fossiiliseksi polttoaineeksi. ”Asiantuntijakokouksen mukaan turvemaiden suojelu ja muokattujen soiden palauttaminen voi olla sata kertaa taloudellisesti tehokkaampaa kuin muut hiilipäästöjen vähennystoimenpiteet. UNEP ja Kansainvälinen soidensuojelujärjestö IMCG ovatkin vedonneet maailman kansoihin, hallituksiin ja yksilöihin turvesoiden suojelun puolesta. UNEPin mukaan turvesoiden palot, kuivatus ja hyväksikäyttö ovat aikapommi, joissa massiivinen määrä maahan sitoutunutta hiiltä vapautuu ilmakehään.” Lähde: Wikipedia.
Kollajan ja Vuotoksen tekoaltaat tulee rakentaa.
Täysin eri mieltä. Olen Vuotos-asiassa samalla kannalla kuin viisi entistä ministeriä (Satu Hassi, Heidi Hautala, Pekka Haavisto, Sirpa Pietikäinen ja Pertti Salolainen) tammikuussa 2015 jättämässään lausunnossa, jossa he tuomitsevat tekoallashankkeen laittomana. Korkein hallinto-oikeus kumosi vuonna 2002 vesilain nojalla Vuotoksen tekoaltaan rakentamisluvan, koska allas aiheuttaisi huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristöön. Vuonna 2004 valtioneuvosto liitti kyseiset suot Natura 2000-verkostoon. Kyse ei ole vesivoiman vastustamisesta periaatteessa, vaan siitä, että kyseisten tekoaltaiden rakentamisen haitat ovat suurempia kuin niistä saatava hyöty.
Puukaupan edistämiseksi metsään tulee kohdistaa jokin vuosittainen lisävero tai -maksu nykyisen myyntiveron lisäksi.
Täysin eri mieltä. Vuosi 2013 oli hakkuiden määrän suhteen ennätyksellinen. Mikäli tämän jälkeen ei ole tapahtunut hakkuiden romahdusta, en näe syytä edistää puukauppaa nykyisestä.
Puurakentamista tulee lisätä kaavoitusmääräyksin.
Täysin samaa mieltä. Puurakentaminen on hiilijalanjärjellä mitattuna yksi ekologisimmista rakentamisen muodoista, joten valtion tulisi tukea sitä aktiivisesti. ”Ympäristöministeriölle tehdyssä selvityksessä osoitettiin, että uusiutuvilla lämmitetyn, oman tontin puista rakennetun puutalon hiilijalanjälki on jopa negatiivinen 50 vuodessa. Eli rakennus varastoi puuelementteihin enemmän hiilidioksidia kuin sen rakentaminen ja käyttö aiheuttavat päästöjä.” (Suomen Kuvalehti 28.2.2015)
Yksityisautoilun verotuksen tulee olla maaseudulla kevyempi kuin kaupungeissa.
Täysin eri mieltä. Maaseutua tulee kehittää nykyistä ekologisempaan ja omavaraisempaan suuntaan. Tavoitteena tulisi olla aktiiviset, osallistavat kyläyhteisöt, joissa jokaisella olisi oma paikkansa ja riittävästi töitä, ja jossa elettäisiin kaupunkielämää yksinkertaisemmin, tyytyväisinä ja ilman kaipuuta kaupunkien turhukkeiden pariin. Maaseudun yksityisautoilun verotusta keventämällä vain tuettaisiin nykyistä, sekä maaseudulle että sen ihmisille vahingollista kehitystä, jossa maaseudulla eletään kuin kaupungeissa.
Lukioiden kokoa pitää suurentaa lopettamalla pienet maaseutulukiot.
Täysin eri mieltä. Lukioikäisissä kyse on kuitenkin vain 16-18 vuotiaista, jotka maaseutulukijoiden lakkauttamisen myötä joutuisivat käytännössä muuttamaan pois kotoaan. Monen muun ongelman lisäksi se myös vähentäisi lukioiden houkuttelevuutta ja sitä kautta madaltaisi maaseudun koulutustasoa.
Susien määrää tulee vähentää.
Täysin eri mieltä. Susikanta tervehtyi voimakkaasti viime vuonna, mikä oli hyvä uutinen. Tästä huolimatta ainakin WWF:n mukaan suden luokitus Suomessa on kuitenkin yhä uhanalainen, ja siksi niiden määrää ei tule vähentää.
Jos päätöksenteossa tulee tilanne, jossa on pakko valita joko talouskasvun tai ympäristönsuojelun näkökulma, useimmin painaa enemmän a) talouskasvu vai b) ympäristönsojelu.
Valitsin b:n. Harmillisesti tämä oli ainoa kysymys jota ei saanut perustella. Jos olisi saanut, olisin kirjoittanus syyksi että ilman hyvinvoivaa ympäristöä meillä ei voi olla kestävää talouskasvuakaan.
Läänit tulee palauttaa väliportaan hallinnon järjestämiseksi.
Siinäpä hyvä ehdotus mietittäväksi työttömäksi jääneelle Sote-työryhmälle.
Mihin sijoitat itsesi politiikan vasemmisto-oikeisto -jaottelulla?
Vähän vasemmalle. Minusta vasemmisto-oikeisto -jaottelu kuvaa nykypolitiikkaa huonosti. Alunperin kyseinen jaottelu tarkoitti jakoa niihin, jotka haluavat asioihin muutoksia (vasemmisto) ja niihin, jotka haluavat säilyttää asiat ennallaan (oikeisto). Näin ajateltuna edustan muutosta haluavia, sillä haluan Suomen ja maailman kehittyvän, edistyvän ja viisastuvan.
Vastaa