Tervetuloa huomenna keskiviikkona kuuntelemaan alustustani ”Toivoa herättäviä ajatuksia maailman tilasta” Lapinjärven seurakuntakodille klo 18.00. Luvassa keskustelua globaalista elintason noususta, lapsikuolleisuuden vähenemisestä, sotien vähentymisestä ja väkivallattomien kampanjoiden yleistymisestä ja tehostumisesta. Osoite on Lapinjärventie 18. Vapaa pääsy ja kahvitarjoilu. Alla kirjoitukseni aiheesta vuoden takaa, joka julkaistiin Timo’s Time -vaalilehdessä.
Moni oikeistopoliitikko on viime aikoina antanut ymmärtää, ettei Suomen kestävyysvajetta saada kuntoon kuin hyvinvointivaltiopalveluita leikkaamalla, ja että minkä tahansa muun lupaaminen on tässä taloudellisessa tilanteessa vastuutonta. Vasemmistossa puolestaan valitetaan, ettei maata ole ikinä johdettu näin huonosti, ja että viime vuosina tapahtuneet päätökset köyhien aseman kurjistamisesta varmistavat, että tulevaisuudessa asiat ovat vieläkin huonommin. Me vihreät emme ole sen optimistisempia, vaan tiedemiesten uskollisella tuella maalailemme lohdutonta kuvaa planeettamme tulevaisuudesta, jos kulutuskeskeinen meno jatkuu entisellään.
Kuinka huonosti asiat oikeasti ovat? Epäilemättä useammankin tilaston valossa hyvinkin huonosti, niin että toisinaan negatiivisissa tilannearvoissaan on oikeassa oikeisto, toisinaan vasemmisto, toisinaan vihreät ja pahimmassa tapauksessa kaikki yhtä aikaa.
Mutta tämä ei ole koko totuus. Moni asia on hyvin, kirjaimellisestikin ottaen sata kertaa paremmin kuin ennen vanhaan. Myös hyvät uutiset ja tilastot ovat osa totuutta, ja myös ne tulee ottaa huomioon nykytilannetta analysoidessamme ja päätöksiä tehdessämme.
Tässä neljä suosikkiani, joihin olen viime kuukausina törmännyt. Neljä vakavasti otettavaa, liian vähälle huomiolle jäänyttä ja päivää piristävää näkökulmaa nykyhetkeen. Nämä todistakoon omalta osaltaan, että oikeilla poliittisilla päätöksillä meidän on mahdollista tehdä maailmasta entistäkin inhimillisempi paikka.
1. Gapminder-kansalaisjärjestön tilastot. Tiesitkö, että kaksisataa vuotta sitten keskimääräinen elinikä oli kaikissa maailman valtiossa alle 45 vuotta, kun se on nykyisin, antibioottien, rokotusten ja elintason nousun ansiosta, joka ikisessä valtioissa yli 45 vuotta. Samasta lähteestä käy ilmi, että luonnonkatastrofeissa vuosittain kuolleiden määrä on vuosisadassa pudonnut puolesta miljoonasta sataan tuhanteen, ja että äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana lähes puoliintunut. Mitä koulutukseen tulee, niin nykyisin kolmekymppiset naiset ovat maailmanlaajuisesti tarkasteltuna käyneet koulua lähes yhtä pitkään kuin miehet: miehet kahdeksan, naiset seitsemän vuotta. Perusterveydenhuollon saralta järjestö tietää kertoa, että yli 80% maailman vauvoista saa nykyisin rokotukset.
2. Professori Steven Pinkerin kirja The Better Angels of Our Nature. Tutkimuksissaan Pinker on tarkastellut väkivaltaisten kuolemien määrää suhteessa maailman kulloiseenkin väestöön. Tähän tilastotieteelliseen materiaaliinsa vedoten Pinker vakuuttaa, että maailma ei ole koskaan ollut niin rauhallinen paikka kuin nykyisin. Murhien, teloitusten, klaanisotien, sisällissotien ja valtioiden välisten sotien uhrimäärät ovat voimakkaassa laskussa, tarkastelipa asiaa sitten vuosituhansien, vuosisatojen tai vuosikymmenten aikaperspektiivillä.
3. The Fund for Peacen hauraiden valtioiden indeksi. Hauraimpien valtioiden osalta tässä tilastossa ei ole hurraamista, mutta on merkillistä, kuinka vähälle huomiolle tilasto jää meillä Suomessa vuosi toisensa jälkeen. Suomi nimittäin valittiin viime kesäkuussa julkaistussa indeksissä jo neljänä vuotena peräkkäin maailman vakaimmaksi valtioksi. Edellisellä mittauskerralla Ruotsi oli yhdessä Suomen kanssa kategoriassa “erittäin vakaa,” mutta viime vuoden mittauksessa Suomi oli yksin tässä vakaimmassa kategoriassa.
4. Maailman energiajärjestö IEA:n arviot maailman hiilidioksidipäästöistä vuonna 2014. Maailman yhteenlasketut hiilidioksidipäästöt eivät kasvaneet viime vuonna. Maailman energiajärjestö IEA arvioi, että päästöjen kasvun pysähtyminen ei ollut seurausta maailmantalouden alaviritteisyydestä, vaan tulokset johtuivat oikeanlaisesta politiikasta, määrätietoisista ponnisteluista päästöjen vähentämiseksi. Hyviä tuloksia saavutettiin ennen kaikkea Kiinassa, mutta myös vauraissa teollisuusmaissa.
Maailmanparantamiseen on vaikea uskoa, jos ei ole tietoinen historiallisista onnistumisista. Tarvitaan rohkeita visioita ja kykyä nähdä pidemmällä perspektiivillä. Yksi tällainen onnistuminen, josta voimme ottaa opiksi, oli orjakaupan kieltäminen. Orjuuden ollessa yleinen käytäntö ja talouden perusta Amerikassa orjakauppaa harjoittivat maailman rikkaimmat ja vaikutusvaltaisimmat valtiot Euroopassa. Tuolloin suurin osa ihmisistä, jotka pitivät orjuutta moraalisesti vääränä, pitivät sen lakkauttamista epärealistisena. Muutoksen aikaansaamiseksi tarvittiin pieni ja äänekäs joukko ihmisiä, jotka kykenivät näkemään tilanteen oman aikansa kontekstia laajemmin, jotka uskoivat muutoksen mahdollisuuteen ja alkoivat muokata yleistä mielipidettä ja vaikuttaa päätöksentekijöihin.
Positiivisista kehityskuluista huolimatta työtä on vielä jäljellä – ilmastonmuutos, maailmankaupan epäoikeudenmukaisuus ja konflikteja ruokkiva sotateollisuus tulevat ensimmäisenä mieleen. Ensimmäinen askel maailman muuttamisessa paremmaksi on nykyisyyden ja historian tuntemus, historian onnistumisista ja epäonnistumisista opiksi ottaminen.
Vastaa