Röyhkeä ydinasejärjestys

Maailman nykyinen ydinasejärjestys on uskomattoman epäjohdonmukainen, kohtuuttoman epäoikeudenmukainen ja pelottavan vaarallinen, käy ilmi rauhantutkija Tarja Cronbergin viime vuonna julkaistusta kirjasta Renegotiating the Nuclear Order: A Sociological Approach.  

Ydinsulkusopimus

“Ei ole toisia kansainvälistä sopimuksia jossa annetaan oikeutus joillekin maille pitää se, mikä kielletään toisilta,” toteaa Cronberg uusimmassa Rauhacast-podcastissa viitaten 1960-luvulla neuvoteltuun ja vuonna 1970 voimaan astuneeseen ydinsulkusopimukseen. Ydinsulkusopimuksessa viidelle maalle – Yhdysvalloille, Neuvostoliitolle, Iso-Britannialle, Ranskalle ja Kiinalle – annettiin oikeus ydinaseisiin, samalla kun se kiellettiin kaikilta muilta sopimuksen osapuolilta.

Cronbergin tutkimusten mukaan ratkaistuun ei päädytty neuvottelemalla, vaan sanelemalla. Yllä mainitut ydinasevaltiot – jotka ovat myös toisen maailmansodan voittajavaltioita ja YK:n turvallisuusneuvoston viisi vakituista jäsentä – sanelivat sopimuksen ehdot. Lopputuloksena oli, että vaikka sopimuksessa ydinasevaltiot periaatteen tasolla sitoituivat ydinaseriisuntaan, minkäänlaisia konkreettisia askelmerkkejä tai aikataulua aseistariisunnalle ei sovittu. “Siitä vain keskustellaan.” 

Tämä keskustelu on jatkunut nyt jo yli viisikymmentä vuotta. Kylmän sodan päätyttyä ydinaseiden määrä maailmassa kyllä romahti, mutta sittemmin niitä on jälleen alettu valmistamaan lisää ja modernisoimaan. Viiden “virallisen” ydinasevaltion rinnalle on tullut neljä sopimuksen ulkopuolista jäsentä: Intia, Pakistan, Pohjois-Korea ja Israel. Ydinaseita löytyy myös Hollannista, Belgiasta, Saksasta, Italiasta ja Turkista, mutta ne eivät ole näiden maiden omia, vaan Yhdysvaltojen. 

Ydinkieltosopimus

Ydinasevaltioiden saamattomuus ydinaseriisunnassa on turhaudutti muuta maailmaa siinä määrin, että 7.7.2017 YK:ssa äänestettiin ydinaseiden kieltosopimuksen puolesta. Enemmistö YK:n jäsenmaista, kaikkiaan 122 valtiota, äänesti sopimuksen puolesta, ja vain yksi, Hollanti, äänesti sitä vastaan. Sittemmin sopimuksen on allekirjoittanut 86 ja ratifioinut 61 valtiota, ja se astui voimaan tammikuussa 2021.

YK on siis kieltänyt ydiaseiden hallussapidon. Jo aiemmissa sodankäntiä koskevissa sopimuksissa on siviilien tahallinen surmaaminen kielletty selväsanaisesti, joten luulisi olevan selvää, että nykyiset ydinpommit olisivat jo näiden sopimusten perusteella kiellettyjä. Osa niistä kun on satoja kertoja Hiroshimaan pudotettua atomipommia voimakkaampia. 

Kieltosopimuksen kannattajat näkevät sopimuksen askeleena kohti ydinaseetonta maailmaa. Ydinaseriisunta on ollut vuosikymmeniä jumissa, ja nyt vihdoin sen saralla tapahtuu jotain. Sopimuksen myötä maailman ydinaseettomat valtiot lähettävät vahvan signaalin ydinasevaltioille, jossa muistuttavat joukkotuhoaseiden moraalittomuudesta ja vaarallisuudesta.

Uutta tietoa ydisodan vaaroista

Kaksi vuotta sitten NASA:n Goddardin avaruustutkmuskeskuksen julkaiseman tietokonemallinnuksen mukaan pelkästään Intian ja Pakistanin välinen “rajallinen” ydinsota nostaisi ilmakehään noin viisi miljoonaa tonnia nokea. Mallinnuksen mukaan noki leviäisi stratosfäärissä koko planeetanlaajuiseksi verhoksi, vaikeuttaisi maanviljelyä ja johtaisi vuosikymmeniä kestävään planeetanlaajuiseen nälänhätään. “Nälänhätä olisi suurin dokumentoidussa historiassa,” arvioi tutkimuksen pääkirjoittaja Jonas Jägermeyr.

Mallinnus oli maltillinen, sillä siinä laskettiin noin sadan Hiroshiman pommin kokoisen räjähdyksen vaikutus, vaikka maailmassa on tällä hetkellä yli 14 000 ydinasetta. Lisäksi esimerkiksi Kiinan nykyarsenaalista löytyy pommi, joka on yli 300 kertaa voimakkaampi kuin laskelmassa mukana olleet.

Toisessa, yhdysvaltalaisen ilmakehätutkimuksen keskuksen NCAR:n viime syksynä julkaistussa mallinnuksessa huomioon otettiin myös ydinsodan vaikutus otsoonikerrokseen. Mallinnuksen mukaan ydinsota tuhoaisi suuren osan otsonikerroksesta 15 vuodeksi. “Pahimpaan aikaan kerroksesta olisi globaalisti jäljellä vain neljäsosa.” Ylen tutkimuksesta tekevän uutisen mukaan mallinnus osoitti, että pitkäaikaiset globaalit vaikutukset ilmakehään olisivat suurempia kuin aiemmin on arvioitu. “Kärsijöitä olisivat niin ihmisten terveys ja ruoan saatavuun kuin koko ekosysteemi ylipäätään.” 

Miksi ydinkieltosopimusta vastustetaan?

Ydinsodan kauhuskenaarioita tuskin kukaan kiistää, kuten sitäkään, etteivätkö ydinaseet olisi kalliita, ja etteikö ydinaseonnettomuuden riski nousisi ydinaseiden määrän lisääntymisen myötä. Myös siitä, että ydinaseeton maailma olisi turvallisempi ja kaikin puolin tavoitellumpi tilanne kuin nykyinen, vaallitsee yksimielisyys.

Ydinkieltosopimuksen vastustajat vetoavat kolmeen seikkaan: 1) ydinkieltosopimuksella ei ole merkitystä, 2) ydinkieltosopimus vaarantaa tai vähintään heikentää ydinsulkusopimuksen toimivuutta ja 3) ydinkieltosopimus hyödyttää epädemokraattisia ydinasevaltioita demokraattisten ydinasevaltioiden kustannuksella. 

Cronbergin kirjasta käy ilmi, että ydinkieltosopimuksen vastustaminen on ollut uskomattoman aggressiivista. Se, että ydinasevaltiot näkevät sopimuksen näin suurena uhkana omalle ydinasepolitiikalleen, toimii itsessään todisteena sopimuksen merkittävyydestä. Painostuksen seurauksena YK:n yleiskokouksen äänestyksessä kaikkiaan 69 valtiota jätti kokonaan äänestämättä. Äänestämättä jättäneiden joukossa oli yhdeksän ydinasevaltiota, Nato-maat, Naton ydinasesateenvarjon alla olevat Japani, Etelä-Korea ja Australia, sekä joukko Naton ulkopuolisia maita, kuten Suomi. Euroopan valtioista mm. Ruotsi, Irlanti ja Itävalta äänestivät sopimuksen puolesta. Irlanti ja Itävalta ovat sopimuksen sittemmin myös allekirjoittaneet ja ratifioineet, mutta Ruotsi ei.

Cronberg ei näe ydinkieltosopimuksen heikentävän ydinsulkusopimuksen kykyä estää ydinaseita leviämästä, päin vastoin. Hän näkee näissä kahdessa sopimuksessa mahdollisuuden yhdessä viedä maailmaa kohti ydinaseettomuutta. Kirjassaan hän ehdottaa ydinsulkusopimuksen muuttamista niin, että sieltä poistettaisiin ydinasevaltion määritelmä, jolloin viideltä viralliselta ydinaselvaltiolta poistuisi tämä epäikeudenmukainen oikeus. Ydinsulkusopimus jäisi voimaan estämään uusia maita tai järjestöjä hankkimasta ydinaseita. Samaan aikaan ydinkieltosopimuksessa sovittaisiin millä toimenpiteillä ja aikataululla nykyisistä ydinaseista luovuttaisiin.

Mitä kolmanteen argumenttiin tulee, eli epädemokraattisten – häikäilemätöntä peliä pelaavien tahojen tukemiseen tulee, nykyinen kiistättömästi epäjohdonmukainen ja epäoikeudenmukainen ydinasejärjestys ei suinkaan palvele demokratiaa, vaan antaa epädemokraattisille toimijoille ja epäluulon ja katkeruuden kylväjille syötön suoraan lapaan. Miksi keskisuuretkaan maat pelaisivat kansainvälisessä politiikassa reilua peliä, kun suurten peli on tämmöistä?

Teksti ja kuva: TIMO VIRTALA