Suomen puolustusvoimien reservistä erosi viime vuonna 3 457 henkilöä, mikä on toiseksi suurin määrä sitten vuoden 1987 kun reservistä eroaminen tuli mahdolliseksi. Vuoteen 2014 asti reservistä eronneita oli alle 300 vuosittain.
Kysyttyäni keväällä 2024 reservistä eronneiden täydennyspalvelushenkilöiden syitä eroamiseen, nousi Suomen Nato-jäsenyys tärkeimmäksi syyksi. Vastaajia oli hyvin vähän, 21 henkilöä, mutta pitkin vuotta käymieni vapaamuotoisten keskusteluiden pohjalta vastaukset tuntuvat oikeansuuntaisilta. Natosta keskusteltaessa hyvin monet täydennyspalvelushenkilöt muistuttivat vannoneensa sotilavalan nimen omaan isänmaan, ei suinkaan muiden maiden puolustukseksi.
Kyselyssä toisiksi yleisimmäksi syyksi reservistä eroamiseen nousi ajatus, että nämä henkilöt, oli sitten sota tai rauha, katsovat olevansa yhteiskunnalle paremmin hyödyksi armeijalaitoksen ulkopuolella. Vasta kolmanneksi yleisimmäksi vaihtoehdoksi nousi aatteelliset syyt, joka lain mukaan on ainoa oikeutettu syy asevelvollisuudesta kieltäytymiselle.
Kyselylomakkeestani puuttui kokonaan vaihtoehto ”Puolustusministeri Häkkäsen Kyromaa -lehdelle antama haastattelu”, mikä on epäilemättä ollut monelle jos ei nyt ensisijainen, niin kuitenkin päätöstä vauhdittava syy. Puolustusministeri kun lupasi tuossa haastattelussa etsiä ”oikeudellisia keinoja, että saan lain muutettua niin, ettei [reservistä] pystyisi eroamaan.”
Itse kieltäydyin reservistä vuonna 2012. Sinä vuonna meitä kieltäytyjiä oli 122. Reservistä eroamisellani oli tuolloin ennen kaikkea protesti Suomen suurta reserviä kohtaan. Katsoin tuolloin että Suomessa panostetaan aivan liikaa asevaraiseen turvallisuuteen ja tehdään liian vähän sotien ennaltaehkäisemiseksi.
Paljon on vettä virrannut Saimaan kanavassa tuon kieltäytymiseni jälkeen, ja vaikka mantraa, ’Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut’, toistetaan kyllästymiseen asti, vaikeapa sitä on lähteä kiistämäänkään.
Suomen puolustuksen uskottavuutta voi ja pitääkin mitata monilla eri mittareilla, ja yksi niistä on reservin koko. Onko se resursseihimme ja puolustuksen uskottavuuteemme nähden sopiva, liian suuri vai liian pieni, on kysymys josta on yhä syytä keskustella.
Yhden näkökulman siihen antaa Global Firepower -sivusto, jonka mukaan Suomella on tällä hetkellä maailman yhdeksänneksi suurin ja Euroopan Unionin suurin reservi.
- Ylin kaavio (Hakemukset…) lähde: Siviilipalvelukeskus, koonnut: Timo Virtala, oikeudet: CC BY 4.0.
- Keskimmäinen kaavio: Timo Virtala. Otos on tosiaan olemattoman pieni, pyrin kokoamaan suuremman otoksen ja julkaisen sen sitten.
- Alagrafiikka: Global Firepower: Reserve Military Manpower by Country (2025).
Vastaa