Maailmassa käytettiin viime vuonna asevarusteluun 2 390 miljardia euroa, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutti SIPRI:n mittaushistoriassa. Nousua edellisvuodesta oli ennätykselliset yhdeksän prosenttia. Asevarustelumenot nousivat sekä euromääräisesti että suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja nousua tapahtui kaikilla viidellä maantieteellisellä tarkastelualueilla.
Näistä huolestuttavista tiedoista ehkä huolestuttavin lienee se, että globaali asevarustelumenojen kasvu jatkui nyt kymmenettä vuotta peräkkäin, ja että tänä aikana menojen kasvua on ollut hurjat 37%.
Tiedot käyvät ilmi SIPRI:n huhtikussa julkaisemasta vuosiraportin yhteenvedosta. Alla olevat kolme kuviota ovat kuvakaappauksia tästä julkaisusta.
Asevarustelumenojen kasvua oli kaikissa eurooppalaisissa valtioissa paitsi Maltalla. Myös kaikki Nato-maat kasvattivat sotilasmenojaan, niin että Nato-maiden sotilasmenot kattavat nyt 55% maailman sotilasmenoista. Suhteessa kansaintaloustuotteeseen asevarustelua eniten kasvattivat Israel, Myanmar ja Venäjä.
Euromääräisesti ylivoimaisesti eniten rahaa aseisiin ja armeijaan käytti Yhdysvallat, jonka osuus kansainvälisistä asevarustelumenoista oli 37%. Myös Kiina oli aivan omaa luokkaansa, sen osuus on 12%. Yllä olevassa kuviossa näkyvät 15 suurinta valtiota vastaavat 80%:sta maailman asevarustelumenoista.
Yllä olevassa maailmankartassa tarkastellaan viime vuoden sotilasmenoja suhteessa kunkin valtion bruttokansantuotteeseen. Näin tarkasteltuna eniten asevarusteluun panostivat Ukraina (34%), Israel (9%) ja Algeria (8%). Venäjän vastaava prosentti oli 7,1; Yhdysvaltojen 3,4; Suomen 2,3 ja maailman keskiarvo 2,5.
Siprin julkaisu antaa liiankin synkän kuvan maailman tilasta. Oikean kokonaiskuvan saamiseksi mukaan olisi ehdottomasti pitänyt lisätä kuvio, jossa asevarustelumenojen osuutta bruttokansantuotteeseen tarkastellaan myös historiallisessa kontektissa. Löysin nämä Siprin numerot World Bank Opden Data -sivustolta ja kokosin alla olevaksi kuvioksi.
Siitä käy ilmi, että vaikka maailman asevarustelumenot ovatkin nousussa paitsi absoluuttisesti, myös suhteessa bruttokansantuotteeseen, maailman militarisaation taakka (2,5%) on kuitenkin yhä maltillinen verrattuna kylmän sodan kuusikymmentälukuun, jolloin se nousi jopa yli kuuden prosentin, ja kahdeksankymmentälukuun, jolloin se kävi yli neljässä.
- Yläkuva (CC BY 4.0): Timo Virtala.
- Kolme seuraavaa kuvaa: kuvakaappauksia Siprin julkaisusta Trends in World Military Expenditure, 2024.
- Alin kuva: Stockholm International Peace Research Institute (SIPRI), Yearbook: Armaments, Disarmament and International Security / World Bank Open Data – Free and open access to global development data, koonnut: Timo Virtala.
Vastaa