Kuva: pd.
(Väkivallaton konfliktinratkaisu -luento, osa 4)
Marcus Aureliuksen ainoa säilynyt kirja ”Itselleni” on yksi parhaista itsehillintää, nöyryyttä ja toisten huomioonottamista opettava kirja. Se on toiminut inspiraationa lukijoilleen jo lähes kahden vuosituhannen ajan.
Miksi ärsyynnymme, suutumme ja loukkaannumme toisten sanomisista? Eikö niiden taustalla ole yleensä tietämättömyys, sosiaalinen kömpelyys tai jopa yksinkertaisuus? Jos toinen on tietämätön tai yksinkertainen, miksi ärsyyntyä siitä?
Olisiko muka mahdollista, ettei maailmassa olisi hävyttömiä ihmisiä? Ei ole. Älä siis vaadi mahdotonta, neuvoo Aurelius. Olet vain kohdannut yhden noista hävyttömistä, joita maailmassa välttämättä on.
Emmehän me vihastu siitäkään, jos toinen haisee pahalle. Miksi sitten vihastumme siitä, että toisella on huono päivä, hän sai huonon kasvatuksen tai hän on muuten vain puheissaan taitamaton?
Amerikkalainen kirjailija Steven Galloway kiteyttää hienosti, miten epäjohdonmukaisesti suhtaudumme ihmisten puheisiin: jos joku suhteellisen tuntematon tulee sanomaan meille ”minä rakastan sinua”, kyseenalaistamme hänen puheensa välittömästi. Miten niin rakastaa? Eihän hän edes tunne minua! Mutta jos joku tulee sanomaan teille ”minä vihaan sinua”, otamme sen heti paljon vakavammin. Hyvin herkästi alamme vihata häntä, tai vähintään pelkäämme, suutumme ja raivostumme.
Kaikki tämä on tarpeetonta. Aurelius opettaa, että voimme itse valinta, luovummeko hyvästä tuulestamme toisten kömpelyyden takia, vai emme.
Väkivallattomaman konfliktinratkaisun lähtökohta on, että tunnustaa jokaiselle ihmiselle erottamattomasti kuuluvan ihmisarvon. Ihmisarvo ei ole riippuvainen yksilön taustasta, teoista eikä puutteista. Tämä stoalaisten kehittämä ajatus on euroopplalaisen ihmisoikeusajattelun lähtökohta.
Aureliuksen kirjan vahvuus on kuitenkin henkilökohtaisella tasolla. Se toimii mitä parhaana herättäjänä ja omien motiivien esilletuojana.
Kun olet tehnyt hyvää ja toiselle on tehty hyvää, miksi vaadit tämän lisäksi vielä kolmatta, niin kuin mielettömät – että sinun tiedettäisiin tehneen hyvää tai että saisit vastapalveluksen?
Vastaa