Tämä herra on tähyilee Volgalle Nizni Novgorodissa.
(Kirjoitus on kommentti Helsingin Sanomien Brysselin -kirjeenvaihtaja Petteri Tuohisen EU:n terrorismitiedotusta käsittelevään kirjoitukseen Turhaa pelottelua)
Terrorisminvastaisen sodan arkkitehdeilta tuntuu toisinaan unohtuvan se tosiasia, että terrorismin keinojen kitkeminen on yksinkertaisesti mahdotonta. Pystyyhän kuka tahansa, jos haluaa, keksimään hetkessä sata keinoa, miten tappaa kanssaihmisiään vaikka nyrkinkokoisella kivellä. Henkilöautosta nyt puhumattakaan.
Mutta harvapa tuntuu tätä haluavan. Tämän tulisikin olla kaiken turvallisuuspoliittisen pohdinnan lähtökohta: miksi emme tapa toisiamme, vaikka se olisi niin helppoa? Mitkä syyt ovat johtaneet tällaiseen kehitykseen? Miten voisimme edelleen edesauttaa tätä kehitystä?
Ovatko aseistetut vartijat saaneet meidät tällaisiksi? Vai kenties turvatarkastukset, listat epäillyistä, kamerat, sormenjälkitestit ja todennäköisten terroristien profiloimiset? Vai kovien rangaistustenko pelossa me jätämme satuttamatta toisiamme?
Ylimitoitettujen, pelon ja vihan ilmapiiriä lietsovien turvatoimien ja rajoitusten sijaan resursseja tulisi siirtää terrorismin syiden kitkemiseen. Seuraavat kolme asiaa tulevat ensimmäisenä mieleen.
Rikkaiden ja köyhien valtioiden välistä kuilua loivennettava. Ostovoimapariteetilla mitattuna Luxenburgin bruttokansantuote per henkilö on 64 000 dollaria, Yhdysvaltain 39 000 ja Suomen 29 000 dollaria. Sambiassa vastaava luku on 870, Somaliassa 600 ja Itä-Timorissa 400. Miltä tuntuisi asua Suomessa, jossa olisi vastaavanlaisia tuloeroja, ja jossa rikkaiden veroprosentti olisi heidän itsensä päätettävissä, mutta valtion suositus olisi 0.7%?
(Lisäys 6.9.2009: oikeampi vertailuluku olisi 2%, sillä se on kehitysyhteistyön osuus valtion menoista.)
Maahanmuuttoa Eurooppaan ja Suomeen on helpotettava. Se lisää kulttuurien välistä vuoropuhelua kaikilla tasoilla, mikä on ainoa pysyvä keino sotien ja terrorismin vähentämiseksi tässä maailmassa.
Siirtolaisten syrjäytymistä estettävä tukemalla aktiivisesti maahanmuuttajien kulttuuria. Äidinkielen ja oman kulttuuritaustan opetus on avainasemassa yksilön terveen identiteetin kasvussa. Se, jolla on voimakas ja terve itsetunto ei koe asemaansa uhatuksi eikä siksi koe tarvetta vihata muita. Tämä pätee yhtä lailla islamisteihin kuin rasisteihinkin, Suomessa ja ulkomailla, niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.
Vastaa