Sanomatalon Mediatorilla on esillä 4. – 18. huhtikuuta professori Hans Küngin kokoama näyttely Maailmanuskonnot – Maailmanrauha – Maailmaneetos.
Näyttelyssä esitellään maailman suurten uskontojen hindulaisuuden, buddhalaisuuden, Kiinan uskontojen, juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin eettistä ajattelua. Näyttelyssä ovat kaikissa uskonnoissa esiintyvän ”kultaisen säännön” eri muodot.
Näyttelyyn liittyy keskustelusarja, jossa etsitään elämälle hyviä pelisääntöjä monikulttuurisessa ja moniuskontoisessa maailmassa erilaisuutta kunnioittaen. Tavoitteena on, että itse kukin tekee omassa elämässään ja yhteisöissään vastuullisia ratkaisuja.
Ensimmäinen näyttelyyn liittyvä keskustelu ”Elämä ilman väkivaltaa” on Sanomatalossa keskiviikkona 11. huhtikuuta klo 17 – 18.30. Mukana ovat mm. Amnestyn kansainvälisen johtokunnan ja Kirkon ihmisoikeuskysymysten neuvottelukunnan jäsen Petri Merenlahti sekä Ilta-Sanomien uutispäällikkö ja rikoskirjailija Hannes Markkula.
Seuraavan keskustelun aiheena on Oikeus ja kohtuus torstaina 12. huhtikuuta klo 17 – 18.30. Mukana mm. koulutusvastaava Timo Virtala sivarikeskuksesta ja tulkki Abrahim Hussein Berde ry:stä ja Keskustan nuorista.
Median monista väylistä keskustellaan maanantaina 16.4. klo 17 – 18.30. Tällöin mukana ovat mm. FT Marja-Liisa Viherä, Tulevaisuuden tutkimuksen seuran hallituksen pj. ja viestinnän tutkija Mikko Villi Taideteollisen korkeakoulun visuaalisen kulttuurin osastolta.
Neljäs ja sarjan viimeinen keskustelu Kumppanin hyvä – lapsen paras järjestetään tiistaina 17.4. klo 17 – 18.30. Mukana mm. erikoislääkäri Anna Ainamo, Väestöliiton Nuorten Avoimista Ovista, työalasihteeri Arja Kinnula kirkkohallituksesta ja kätilö Batulo Essak Aids-tukikeskuksesta.
Näyttelyn ja siihen liittyvien neljän keskustelutapahtuman järjestävät Helsingin seurakuntayhtymä, Kristillinen kulttuuriliitto ja Kirkkopalvelut.
(Mainos on Helsingin seurakuntayhtymän sivuilta)
Oheiset kuvat eivät suoranaisesti liity yllä mainostettuun tapahtumaan, sillä sikhismi ei ilmeisesti ole osa näyttelyä, vaikka etiikkansa ja kokonsa puolesta se voisi ihan hyvin sitä olla. Epäilemättä voin kuitenkin nostaa sen osaksi keskustelua, mikäli haluan.
Otin kuvat vieraillessani sikhien Kultaisessa temppelissä Intian Amritsarissa toukokuussa 2003. Astuminen intialaisesta meluisasta, pölyisestä ja ahtaasta miljoonakaupungista valkoisen marmorin, hiljaisten rukousten, turruttavan musiikin, loputtomien temppelirakennusten ja aukioiden kauneuden harmoniaan oli yksi elämäni mieleenpainuvimmista kokemuksista.
Tämä mies ei voinut käsittää, miksi kuvasin häntä enkä temppeleitä.
– Minähän olen vain vanha mies!
Ihmiset rukoilivat, nukkuivat, kävelivät, istuivat ja makasivat. Kiireettömyys, rauhallisuus ja nöyryys hallitsivat tunnelmaa. Kovaäänisistä soi taukoamaton rukousmusiikki.
Laajempi kuvaus vierailustani löytyy toukokuun 2003 matkapäiväkirjasta, joka on vielä toistaiseksi kuvittamaton.
Tässä vielä näyttelyn kokoajan itsensä kuvaus tapahtuman ideasta:
Näyttely kutsuu löytöretkelle uskontojen kiehtovaan maailmaan. Meidän tulisi entistä paremmin ymmärtää uskontojen eettisen sanoman tärkeys aikamme yhteiskunnassa.
Kokemuksesta tunnen niin kristinuskon kuin muidenkin uskontojen pimeitä puolia. Uskonnoilla on usein tuhoava vaikutus konflikteissa maailman eri puolilla. Yhtä hyvin tunnen myös uskontojen valoisan puolen. Niillä on paikkansa tiennäyttäjinä pelastukseen ja vapautukseen. Ne kykenevät edistämään rauhaa ja sovintoa, ja ne voivat tarjota meille eettisiä ohjeita ja suuntaviivoja.
Eri uskontojen ihmiset tietävät aivan liian vähän toisistaan. Ennen kaikkea he tietävät liianvähän siitä, mikä maailman eri uskonnoilla ja eettisillä traditioilla on yhteistä. Tämä näyttely tuo toivon mukaan siihen muutosta.
Tarkoitus ei ole vain esitellä objektiivisesti eri uskontoja. Kyse ei ole minkään yksittäisen uskonnon lähetystehtävästä, eikä myöskään mistään uudesta maailmanuskonnosta. Sen sijaan näyttely tarjoaa ajatuksia, jotka haastavat meitä pohtimaan suurten uskontojen merkitystä ihmiskunnalle.
Tule siis mukaan löytöretkelle tämän unelman ja toivon kehottamana:
- Valtioiden välillä ei ole rauhaa ilman rauhaa uskontojen välillä.
- Uskontojen välillä ei ole rauhaa ilman niiden välistä vuoropuhelua.
- Uskontojen välillä ei ole vuoropuhelua ilman maailmanlaajuisia eettisiä periaatteita.
Maailmalla ei ole eloonjäämisen mahdollisuutta ilman maailmanlaajuista etiikkaamaailmaneetosta, jonka hyväksyvät niin uskonnolliset kuin ei-uskonnollisetkin ihmiset.
Tämän näyttelyn on alun perin toteuttanut Maailmaneetoksen säätiön (Stiftung Weltethos) työryhmä Tübingenissä. Kiitän kaikkia, jotka ovat osallistuneet näyttelyn toteuttamiseen.
Hans Küng
professori
Vastaa