Avaruustähtitieteen (onko muitakin tähtitieteitä olemassa?) professori Esko Valtaoja kirjoitti viime viikon Turun Sanomien kolumnissaan hienosti rasismista. Hän epäili, että rasismikin lienee liian fiini luonnehdinta netin mölähdyksille; niissä ei kyse ole aatteista vaan aivopieruista.
Oli kyse sitten aatteesta tai aivopieruista, Valtaoja kuitenkin ymmärtää mistä ilmiö johtuu. Ymmärtää, mutta ei suosittele:
Rasismi, seksismi, suvaitsemattomuus ja muu erilaisuuden pelkääminen ovat Homo sapiensille lajityypillisiä piirteitä. Mutta me emme ole enää vain eläimiä, vaan ennen kaikkea ihmisiä, ja nykymaailmassa laumanamme on koko ihmiskunta.
Ihminen, joka sulkee erilaisuuden pois elämästään, sulkee itsensä pois osasta elämää ja sen rikasta monimuotoisuutta. Aivan suotta, koska nykyisin kuka tahansa voi kartuttaa tietojaan ja ymmärrystään siitä, millaista on olla tuo toinen – tuo musta, tuo nainen, tuo homo, tuo barbaari, tai tuo mies.
Rasistit ja muut erilaisuutta vastustavat ovat usein ääliöitä, mutta ennen kaikkea he ovat pelkureita, jotka eivät uskalla elää – oman itsensä sortajia.
Tästä kaikesta olen Valtaojan kanssa samaa mieltä. Mutta yksi asia jäi mietityttämään. Pohtiessaan rasismin evolutiivisia syitä hän kirjoittaa, että ”Jos aamunkoitteessa odottaa taistelu, todellinen tai vertauskuvallinen, voittoon rynnistävä porukka ei ole se, joka leirinuotiolla pohtii, että onhan tuolla vastapuolellakin oikeastaan aika hyvät ja perustellut syynsä tehdä mitä tekevät.”
Mutta jos tämmöisiä asioita leirinuotiollaan pohtineet olisivat aina hävinneet, miksi me sitten yhä pohtisimme näitä? Eikö tällainen pohdinta ole hurjasti viimeisten vuosituhansien aikana lisääntynyt? Eikö tällainen pohdinta ole juuri avain ihmisen evolutionääriseen menestykseen: että ollaan keksitty keinoja taisteluiden välttämiseen, yhteistyön lisäämiseen, kaupankäyntiin ja tietojenvaihtoon?
Tiedekirjailija Jeremy Rifkin on ainakin vahvasti tätä mieltä. Olen tämän animaation postannut tänne ennenkin, mutta laitan sen taas, senverran napakasti tässä on esitettynä teoria ihmisen eettisen sfäärin laajentumisesta.
Yläkuva (cc): Ken Conley.
Vastaa