Tässä joitakin vastauksiani MTV3:n vaalikonekysymyksiin. Jätin pois ne, joihin olen jo vastannut aiemmissa postauksissani.
Hyväksyn ydinvoimaluvan myöntämisen venäläisen Rosatomin toimittamalle voimalalle.
Täysin eri mieltä. Oli ala-arvoista että Suomi lipsui EU:n Venäjä-boikotista näin massiivisessa kaupassa. Ydinvoimalalupia ei olisi pitänyt eikä pidä enää myöntää muutenkaan, vaan energiapolitiikka tulisi hoitaa panostamalla uusiutuvaan kotimaiseen energiaan, energiatehokkuuden lisäämiseen, energiansäästöön, hajautettuihin energiatuotantoratkaisuihin ja älykkääseen verkkoon. Viisaita neuvoja energiapolitiikasta löytyy esim. energiapolitiikka.fi -sivustolta.
Työehdot ja palkat pitäisi sopia paikallisesti ilman keskusjärjestöjä.
Jokseenkin eri mieltä. Järjestelmässä tulisi nykyistä paremmin ottaa huomioon prekariaatti eli pätkätyöläiset, freelancerit, yksityisyrittäjät, kuten myös työttömät. Keskusjärjestöjen neuvottelemat työntekijäoikeudet menevät toisinaan jopa liian pitkälle, esimerkkinä mainittakoon oikeus sairaslomaan loman aikana, mikä näin freelancer/yksityisyrittäjän näkökulmasta kuulostaa jo liioittelulta.
Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia.
Täysin samaa mieltä. Ruotsi on hyötynyt heillä jo vuosikymmeniä toteutetusta liberaalista maahanmuuttopolitiikastaan sekä taloudellisesti että kulttuurisesti. Maahanmuutto näkyy positiivisesti niin tieteessä, taiteessa, urheilussa kuin talouskehityksessäkin. Varsinkin Suomen maaseudulla kaikki ongelmat tuntuvat pyörivän sen ympärillä, että ihmisiä ei ole tarpeeksi: kouluja joudutaan sulkemaan kun oppilasmäärät pienenevät, yrityksillä ei riitä asiakkaita, työpaikkoihin ei ole työnhakijoita, asuntoihin ei ole muuttajia jne. Vapaammassa maahanmuuttopolitiikassa on mahdollisuus elävöittää Suomen maaseutua, tästä on hyviä kokemuksia esimerkiksi kiintiöpakolaisia suhteellisen suuria määriä vastaanottaneilla ruotsinkielisillä rannikkokaupungeilla.
Erityisesti palvelusektorilla tulisi sallia nykyistä matalampi palkkataso työllisyyden turvaamiseksi.
Ihan vähän samaa mieltä. Ongelmana on ennen kaikkea työttömien ja pätkätyöläisten kannustinloukut, toimeentulon epävarmuus ja nöyryyttävä byrokratia. Perustulon käyttöönotto ratkaisisi nämä ongelmat ja madaltaisi työllistämiskynnystä lisäämättä kuitenkaan sosiaalimenoja.
Lapsilisää on maksettava kaikille perheille tuloihin katsomatta.
Jokseenkin samaa mieltä. Kun lapsilisä otettiin sodan jälkeen käyttöön, ajatuksena ei ollut köyhien perheiden auttaminen, vaan lapsista aiheutuvien kustannusten jakaminen tasaisemmin yhteiskunnassa. Vihreiden ehdokas Helsingistä, Kati Juva kiteytti asian hyvin: ”Yhteiskunnallinen käytäntö on osoittanut, että kaikille suunnatusta edusta ja sen kehittämisestä ovat kiinnostuneita kaikki, mutta ”köyhäinapu” ei useinkaan kiinnosta varakkaita eikä keskiluokkaa. […] Kansantalouden kannalta hyvätuloisille maksettavat universaalit etuudet on mahdollista kerätä ja tulee kerätä pois progressiivisen verotuksen avulla. Tämä toimii paljon paremmin kuin etuuksien sitominen tuloihin tai huono-osaisuuteen.”
Oppivelvollisuuden nostaminen on hyvä keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä.
Täysin eri mieltä. Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ovat haluttomia ja kyllästyneitä koulunkäyntiin, opettajiin, sääntöihin ja rajoituksiin. Pakon sijaan olisi syytä panostaa keinoihin jotka motivoivat, innostavat, saavat uteliaiksi ja aktiivisiksi.
Postin jakeluvelvollisuuden tulee jatkossakin koskea viittä päivää viikossa joka puolella Suomea.
Täysin samaa mieltä. Järki ja älykännykät käteen, niin posteljooneille kuin poliitikoille! Täällä syrjäseuduilla suhaavat edes takaisin lehdenjakajat, mainosten jakajat, kirjeidentuojat, koulutaksit, terveyskeskustaksikuljetukset, työmatkalaiset ja ostosreissulle menijät ristiin rastiin ja toisistaan tietämättöminä. Näitä automatkoja, varsinkin yhteiskunnan maksamia tai tukemia palveluita, on nykyteknologian avulla mahdollista ja täytyy yhdistää jakotalouden (yhteisötalouden) hengessä. Oikealla politiikalla meillä on mahdollista työllistää työttömiä, parantaa palveluita ja vähentää autoilua.
Kerjääminen tulee kieltää.
Jokseenkin eri mieltä. Yhteiskunnan onnistumisen voi mitata tarkastelemalla kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia. Ratkaisua etsiessämme meidän tulee tarkastella asiaa ennen kaikkea kerjääjien näkökulmasta: miten pystymme parantamaan heidän olosuhteita niin, ettei kerjäämiseen olisi tarvetta. Kerjäläisiin vihamielisesti suhtautuvien lisäksi kerjäämisen kieltoa ajavat myös eräät kerjäläisiä tuntevat ja heistä aidosti välittävät asiantuntijat. (Esim. Paul Polansky). Tästä syystä en poissulkisi kerjäämisen kieltämistä keinovalikoimien joukosta, mutta silloin valtion vastuuta köyhistä on edelleen laajennettava ja kerjäämiselle on oltava tarjolla parempi vaihtoehto.
Moraalin ja perinteisten arvojen heikentyminen Suomessa huolestuttaa minua.
En osaa sanoa. Moraalin heikentyminen huolestuttaa, mutta perinteisten arvojen kohdalla on sekä niitä, joiden heikentyminen huolestuttaa että niitä, joiden toivoisin edelleen heikentyvän. Toivoisin Suomeen lisää viisautta, suvaitsevaisuutta, kohtuullisuutta, henkistä kasvua, aikuismaisuutta, epäitsekkyyttä ja laajakatseisuutta.
Suomen viranomaisille on sallittava laajemmat oikeudet verkko- eli kybertiedusteluun.
Jokseenkin eri mieltä. Terrorismin torjunnassa on syytä käyttää monenlaisia keinoja, mutta eurooppalaisille lienee selvää että Yhdysvaltain valitsemat keinot eli kansalaisoikeuksien rajoittaminen, epäiltyjen kiduttaminen ja lennokkipommittajahyökkäykset köyhiin maihin ovat synnyttäneet enemmän terrorismia kuin ovat ehkäisseet. Maailman oikeudenmukaisuuden lisääminen on parasta terrorisminvastaista työtä.
Valitsen kaupassa luomuvaihtoehdon, vaikka se maksaisi muita tuotteita enemmän.
Täysin samaa mieltä. Kun kerran ruokaa pystytään tuottamaan ilman torjunta-aineita, tuen sellaista tuotantoa oikein mielelläni.
Maatalouden päästöjä pitäisi vähentää nykyistä tehokkaammin, jotta Itämeren ja sisävesistöjen tila paranisi.
Täysin samaa mieltä. Vesistöjen tilan parantamiseksi jokaisen tahon on tehtävä osansa. Itämeren suhteen suurimmat päästölähteet ovat maatalous ja asutus. Siellä missä maatalouden suhteen on tehty toimenpiteitä, ovat valumatkin vähentyneet. Tätä työtä on jatkettava.
Suomen maapinta-alasta on suojeltu noin 10 prosenttia. Jos suojelua lisätään, se tulee toteuttaa vain vapaaehtoisin keinoin.
Täysin eri mieltä. Etelä-Suomen metsäpinta-alasta suojeltujen alueiden osuus on vain neljä prosenttia. Suojelualueita on lisättävä ennen kaikkea valtion, kuntien ja seurakuntien metsissä.
Uskon Maan ulkopuoliseen älylliseen elämään.
En osaa sanoa. Minulla ei ole aavustustakaan.
Vastaa