Mitä Oliver miettii, silloin kun hän miettii? Hän on kohta kymmenen kuukautta vanha. Miten hän miettii? Minä puhun hänelle suomea, vaimoni englantia ja ystävämme ruotsia. Stereoista kuuluu milloin mitäkin; ranskaa, arabiaa ja hindua. Sanoista siis tuskin on apua.
Mitä hän miettii, silloin kun hän tuijottaa makuuhuoneen kattolampusta roikkuvaa haikaraa, takkatulta tai ikkunasta avautuvaa lumista metsämaisemaa? Tai, kuten yläkuvassa, takkatulta ja metsämaisemaa yhtä aikaa?
Viime yönä hän nauroi unissaan. Näkikö hän tuolloin menneen tapahtuman, vai loiko hän uuden, tapahtumattoman tapahtuman? Aistiko hän ilon, kuuliko laulun vai tunsiko kosketuksen?
Toisinaan minä inhoan sanoja. Ne ovat valtavan henkisen jäävuoren huippuja ja nythän me kaikki jo tiedämme miten Titanicin kävi. Pikimusta kuilu avautuu sen välillä mitä on olemassa ja mitä sanat yrittävät kuvata. Kaikki ilmiöt yksinkertaistetaan, ne naulataan sanoilla kiinni ja niistä tulee mustavalkoisia, ehdottomia. (Katkelma on Emma Juslinin romaanista Frida ja Frida (Teos 2008, alk. Frida och Frida, suomentaja Jaana Nikula).
Vastaa