Avainsana: Historia
-
Joulurauha 1914
Julkaistu
kirjoittanut
Jouluna 1914 ensimmäinen maailmansota oli vastoin odotuksia jämähtänyt asemasodaksi. Länsirintamalla ranskalaiset, belgialaiset ja britit yhdellä puolella ja saksalaiset toisella olivat kaivautuneet juoksuhautoihinsa huutoetäisyyden päähän toisistaan. Kylmyys, nälkä ja huono hygienia vaivasivat. Tykistökeskitykset ja panssarivaunujen ajolinjat olivat tuhonneet luonnon ja tehneet alueesta kurapellon. Ei-kenenkään-maalle oli jäänyt ruumiita, joita kumpikaan osapuoli ei uskaltanut hakea pois. Sotilaiden lisäksi…
-
Suomen kutsuntalakko 1902-04
Julkaistu
kirjoittanut
Kansalaistottelemattomuutta monella taholla Vuoden 1901 asevelvollisuuslaissa Suomen suuriruhtinaskunnan armeija, joka syntymästään vuodesta 1878 asti oli ollut Venäjän keisarin alisteisuudesta toimiva kansallinen sotaväki, määrättiin sulautettavaksi venäläisiin joukko-osastoihin. Lakimuutos mahdollisti venäläisten upseerien pääsyn armeijan virkoihin Suomessa ja suomalaisten asevelvollisten lähettämisen suorittamaan palvelustaan ja mahdollisesti jopa teistelemaan myös valtakunnan muihin osiin. Asepalvelus piteni kolmesta vuodesta viiteen vuoteen ja…
-
Baltian laulava vallankumous 1987-91, osa 2/2
Julkaistu
kirjoittanut
Tämä kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä Rauhan Puoelsta -lehden numerossa 6-2016. Väkivallattomuuden voiman avulla on tehty vallankumouksia, itsenäistytty, puolustettu valtioita ja johdettu poliittisia yksiköitä. Sitä on käytetty menestyksekkäästi kansalaisaktivismissa, rauhanturvaamisessa ja oikeudenkäynneissä, ja sen avulla on löydetty ratkaisuja ristiriitatilanteisiin kansainvälisessä politiikassa ja arkipäiväisessä kanssakäymisessäkin. Kertomuksia rohkeudesta -kirjoitussarjassa kerrotaan historiallisten esimerkkien avulla, mistä väkivallattomuudessa on kysymys. Tämä…
-
Baltian laulava vallankumous 1987-91, osa 1/2
Julkaistu
kirjoittanut
Tämä kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä Rauhan Puolesta -lehdessä 5/2016 ja tullaan julkaisemaan ensi vuonna ilmestyvässä, Liken kustantamassa Kertomuksia Rohkeudesta -kirjassa. Mikäli haluamme laittaa viime vuosisadan väkivallattomat kampanjat tärkeysjärjestykseen, vuoden 1989 vallankumoukset, eli Itä-Euroopan siirtyminen monipuoluejärjestelmään vuosina 1989-1991 ja Neuvostoliiton hajoaminen jouluna 1991, ansaitsevat ehdottomasti paikkansa listan kärkipäässä. Näinä vuosina järjestettiin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin parlamenttivaalit paitsi…
-
Arndt Pekurinen ja Suomen siviilipalveluslain synty 1931
Julkaistu
kirjoittanut
Suomussalmen rintamalla teloitettiin 5.11.1941 autonkuljettaja Arndt Pekurinen, jonka mielestä ihmisen ampuminen oli aina ja kaikissa olosuhteissa väärin. Ennen teloitusta hänet oli tuomittu neljä kertaa vankilaan: ensin neljäksi, sitten kuudeksi, sitten yhdeksäksi ja lopulta, talvisodan sytyttyä kahdeksi vuodeksi. Syinä vankilatuomioihin oli, ettei hän ollut suostunut suorittamaan varusmiespalveluaan eikä osallistumaan sotaan. ”Olen kyllä valmis palvelemaan isänmaatani hyödyllisellä…
-
Mitä voimme oppia Martin Luther King Jr:lta?
Julkaistu
kirjoittanut
Kertomuksia rohkeudesta -ohjelman vieraana baptistipappi Jani Edström ja aiheena baptistipappi Martin Luther King Jr. Kuka oli Martin Luther King Jr, mitkä olivat hänen vaikutteensa ja vaikutuksensa, ja mitä voimme oppia häneltä etsiessämme ratkaisua nykypäivän ongelmiin?
-
Jos haluat rauhaa, valmistele rauhaa
Julkaistu
kirjoittanut
Laitoin eilisen postaukseni tragedioiden muistamisesta myös Uuden Suomen Puheenvuoro-palstalle, jossa siihen kommentoi Heikki Polojärvi toteamalla mm. latinaksi, että jos haluamme rauhaa, meidän tulee valmistautua sotaan. Tässä vastaukseni: Kiitos Heikki asiallisesta kommentista. Siinä on paljon asioita joista olen kanssasi samaa mieltä: on tärkeää muistaa toisen maailmansodan sankareitamme; rauhaa ei voi arvostaa, jos ei tiedä mitä sota…
-
Tragedioiden muistamisesta
Julkaistu
kirjoittanut
Joensuussa samaan aikaan Loviisan Rauhanfoorumin kanssa kokoontunut rauhanakatemia keskusteli viikonlopun aikana rauhankasvatuksesta ja sodasta annettavasta kuvasta kouluopetuksessa. Keskustelussa nostettiin esille, että Suomen Latu ja Talvisotayhdistys ry aikovat marraskuussa muistella talvisodan syttymistä hiihtämällä. Koululiikuntaliitto (KLL) on yksi hankkeen yhteistyökumppaneista ja puhemies Eero Heinäluoma lupautunut sen suojelijaksi. Rauhanakatemian keskustelijat ehdottavat, että sotien syttymisen muistamisen sijaan meidän tulisi…
-
Nelson Mandelan vapaus
Julkaistu
kirjoittanut
Sain kunnian olla mukana Loviisan Seurakuntien Kino Marilynissa järjestämässä Mandela – Pitkä tie vapauteen -elokuvaesityksessä ja sen jälkeisessä keskustelutilaisuudessa. Elokuva perustui vapaustaistelijan, Etelä-Afrikan presidentin ja Nobelin rauhanpalkinnon saaneen Nelson Mandelan (1918-1913) samannimiseen omaelämänkertaan. Kyseessä on kehityskertomus, jossa Mandela kasvaa pojasta mieheksi, väkivallattomuuteen luottavasta juristista muutoksen hitauteen turhautuvaksi sabotööriksi, ja edelleen 27-vuoden eli 10 000 vuorokauden…
-
”Kaikki osapuolet syyllistyivät sotarikoksiin”
Julkaistu
kirjoittanut
Useissa Bosnian sotaa käsittelevissä lähteissä todetaan, että kaikki osapuolet syyllistyivät sotarikoksiin. Toisinaan tätä tosiasiaa pidetään hyväksyttävänä selityksenä sille, että varsinkin sodan ensimmäisinä vuosina länsimaat suhtautuivat kolmeen sotivaan osapuoleen varsin neutraalisti. On totta, että myös bosniakit syyllistyivät sotarikoksiin. YK:n Jugoslavia-tuomioistuimen mukaan Bosnia-Hertsegovinan armeijan sotilaat murhasivat syyskuussa 1993 Grabovican kylässä lähellä Mostaria 13 kroaattia, joista osa oli…
-
Mitä voimme oppia Bosnian sodasta?
Julkaistu
kirjoittanut
Edellinen postaukseni käsitteli historioitsija Noel Malcolmin kriittistä suhtautumista länsimaiden toimenpiteisiin Bosnian sodassa. Ahtisaaren ja muiden toimijoiden puolustukseksi on syytä todeta, että asioiden kritisointi jälkikäteen tutkijan toimistosta on huomattavasti helpompaa kuin päätösten tekeminen silloin kuin tilanne on päällä. Malcolmille voisi heittää vastakysymyksen: mitä länsimaiden sitten olisi pitänyt tehdä? Kirjassaan Malcolm ei vastaa tähän kysymykseen suoraan, mutta…
-
Asevelvollisuuden historia Suomessa
Julkaistu
kirjoittanut
Kustaa Vaasa Jacob Binckin maalaamana. Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran kirjassa Eurooppalainen maanpuolustus ja asevelvollisuus (Sadankomitea 2010). Kehitys kohti pakko-ottoja ja vakinaista armeijaa alkoi Ruotsissa muuta Eurooppaa aikaisemmin, Vesteråsin valtiopäivillä vuonna 1544, kun Kustaa Vaasalle myönnettiin oikeus toimeenpanna kiintiöity nostoväenotto. 1680-luvulla järjestelmää kehitettiin jakamalla talot 2 – 4 talon muodostamiin ruotuihin, joiden tehtävänä oli pestata,…
-
Howard Zinn (1922-2010): Pyhät sodat
Julkaistu
kirjoittanut
Oheisessa luennossa eilen kuollut amerikkalainen historoitsija Howard Zinn käsittelee kolmea amerikkalaisesta sotaa, joita ei ole tapana kritisoida: vapaussotaa (1775 – 1777), sisällissotaa (1861 – 1865) ja toista maailmansotaa. Puhe on selkeää, rehellistä ja uusia ajatuksia herättävää. Suosittelen lämpimästi tunnin viettämistä häntä kuunnellen.
-
Sarajevo 20.11.2009
Julkaistu
kirjoittanut
Sarajevolainen sähköinsinööri ja ystävät. Tänään tapasimme Damirin, joka oli syntyisin kommunistisen Jugoslavian Kroatian osavaltiosta, opiskellut bostonilaisessa huippuyliopistossa ja työskentelee nykyisin Etyj:n Sarajevon toimistossa neuvonantajana. Hänellä on amerikkalainen tyttöystävä, jota hän oli juuri viime viikolla ollut tapaamassa Roomassa. He eivät osaa päättää haluavatko asua Washington DC:ssä vai Sarajevossa. Damir kertoo olevansa puoliksi katolinen, puoliksi muslimi ja…
-
Budapest – Sarajevo 11.11.2009, osa 3
Julkaistu
kirjoittanut
Velid. Historiallis-maantieteellisesti Bosnia ja Hertsegovina on jakautunut kahteen alueeseen, Bosniaan ja sen lounaispuolella sijaitsevaan Hertsegovinaan. Bosnian ja Hertsegovinan raja ei ole poliittinen, etninen, identiteettinen eikä uskonnollinen. Raja on vaikeasti hahmotettava, eikä sillä ole tämän päivän Bosnia-Hertsegovinassa merkitystä. Etnisesti Bosnia Hertsegovinan väestön on jakautunut kolmeen ryhmään: bosniakkeihin, serbeihin ja kroaatteihin. Tarkkaa väestönlaskentaa ei sodan jälkeen ole…