Kertomuksia rohkeudesta
– Satunnaisia muistiinpanoja vuodesta 2002 –
-
Palattuaan kuudentoista vuoden jälkeen Kiinaan Sally Armbrechtin on vaikea tunnistaa maata samaksi, joissa hän seurasi opiskelijamielenosoitusten dramaattisia käänteitä keväällä 1989. Tuolloin eristyksissä olleen maan kaupunkikuvaa hallitsevat nyt pilvenpiirtäjät ja kansainvälisten suuryritysten valomainokset. Ostoshype on saavuttanut mittasuhteet, josta länsimaat voivat vain haaveilla. Aiemmin koiransyönnistä kuuluisan maan pääkaupunki on yhtäkkiä täynnä puudeleitaan ulkoiluttavia miehiä ja naisia. Kahdeksankymmentäluvun lopussa Sally opiskeli Watervillen Colby Collage’ssa, Mainessa, Yhdysvalloissa, pääaineenaan englannin kirjallisuus ja sivuaineenaan kiinan kieli ja kulttuuri. Vaihto-oppilasvuonnaan hän halusi tehdä jotain haastavaa ja päätti lähteä Kiinaan. – Ajattelin, että kyseessä oli ainutlaatuinen mahdollisuus. Tiesin, että kommunistikiinaan pääsy muilla tavoin oli hyvin vaikeaa. Ulkomaalaiset sijoitettiin…
-
Idealismin kuperkeikka
(Julkaistu Maailma.net -sivustolla 22.3.2005) Irakin sodan syttymisestä ja miljoonia ihmisiä vetäneestä rauhanmarsseista tulee maaliskuussa kuluneeksi kaksi vuotta. Reutersin viime vuoden lokakuussa julkaiseman uutisen mukaan tämä sota on vaatinut jo yli 100 000 irakilaista siviiliuhria. Liittoutuneet ovat menettäneet yli 1 600 sotilasta. Näistä järkyttävistä luvuista huolimatta sodan pääarkkitehti sai syksyllä neljä vuotta lisäaikaa istua presidenttinä. Hän sai käyttöönsä maailman kaikkien aikojen suurimman ja voimakkaimman armeijan. Fyysinen ylivoima ei ole lannistanut irakilaisia. Surullisen monet ovat päättäneet vastata väkivaltaan väkivallalla, aiheuttaen siten kymmeniä uusia kuolonuhreja päivittäin. Kaaokselle ei näy loppua. Voisiko ratkaisu löytyä absoluuttisesta pasifismista? Miten mahdettaisiin suhtautua, jos joku ryhtyisi tosissaan väittämään,…
-
Kohti hyvyyttä
Vuorisaarna on ylilyönti. Veljeään hulluksi haukkuva joutuu helvettiin. Viettelevä silmä pitää repiä pois. Vannoa ei saa ollenkaan, eikä tuomita. Pahalle ei saa tehdä vastarintaa, vaan pyytävälle pitää antaa, vihollista rakastaa ja vainoojien puolesta rukoilla. Aarteita ei saa kerätä, ruuasta ei tulisi huolehtia eikä vaatteista murehtia. Pystyykö kukaan koskaan saavuttamaan näitä päämääriä? Tuskin. Mutta toisaalta: jos Jeesus olisi asettanut meille sellaiset moraalitavoitteet, jotka olisi mahdollista saavuttaa, olisi meillä suuri houkutus jakaa ihmiset hyviin ja pahoihin. Itsemme kehittämisen sijaan saattaisimme keskittyä toistemme mollaamiseen. Ehkäpä vuorisaarnan tarkoituksena on antaa meille suunta, jota kohti liikkua. Siinä riittää tekemistä meille kaikille, jopa kaikkein jaloimmillekin. Helsingin…
-
Paavi ja kondomit
Johannes Paavali II:n patsas Madridissa. Kuva: Greg O’Beirne. (Julkaistu Puoli Kaupunkia –lehdessä (nykyisin Avaa -lehti) 3.2.2005) Espanjan katolisen kirkon soutaminen ja huopaaminen kondomikannanotoissaan herätti välittömästi mielipiteenvaihtoa tsättipiirissäni. “En jaksa uskoa, että kondomikiellolle on mitään raamatullisia perusteita,” pohti Juha.”Edes katolisen kirkon ei pitäisi olla niin sokea ja vanhanaikainen, että se luulee ihmisten ihan oikeasti tekevän niin kuin se suosittelee,” päätteli hän, ja lopetti kannanottonsa raamatunväännelmään: “menkää ja täyttäkää maa, mutta harjoitelkaa ensin kumin kanssa.” Minusta keskustelu oli väärillä raiteilla. Eihän katolinen kirkko kondomeja ensisijaisesti vastusta, vaan vapaata seksiä. Mitä kysymyksen raamatullisiin perusteisiin tulee, niin mielestäni on vähän outoa että me –…
-
Mies joka jätti äänestämättä
(Julkaistu Puoli Kaupunkia –lehdessä 25.11.2004.) ”En aio äänestää kumpaakaan,” sanoi vierustoverini, 29-vuotias web-designeri junan puuskuttaessa Washingtonista länteen. ”Aina ne lupailevat kaikkea – tai jotain – mutta eivät koskaan pidä lupauksiaan.” En osannut väittää vastaankaan. ”Kummatkin ovat epärehellisiä kusipäitä,” hän tiivisti. Jälkimmäisestä kannanotosta puuttui sanapari ”tai jotain”, mikä sai sen kuulostamaan erityisen vakuuttavalta, lähes juhlalliselta. Se sai minut miettimään ehdokkaiden vaalitaktiikkaa. Onko Kerry, Bushin ääniä kalastellessaan, kenties liikkunut liian lähelle vastustajaansa, ja menettänyt näin joidenkin kriittisten äänestäjien luottamuksen? Kuulostavatko kumpikin, kuuta taivaalta lupaillessaan, liian epärehellisiltä? Protestoivatko nukkuvat äänestäjät nimenomaan ehdokkaiden ulkokultaisuutta vastaan, sitä, johon ehdokkaat katsovat olevansa pakotettuja turvautumaan, että saisivat…
-
Sota ja sotilas
(Julkaistu Puoli Kaupunkia –lehdessä (nykyisin Avaa -lehti) 18.11.2004) Washingtonissa tutustuin Raymondiin, filippiiniläis-ranskalais-amerikkalaiseen, Saksassa asuvaan Yhdysvaltojen armeijan sotilaaseen. Koulutukseltaan hän oli psykologi ja räätäli. Rauhan aikana hän asuu Frankfurtin lähellä ja tekee työkseen pukuja Yhdysvaltain armeijan viihdeyksikön teattereille. Kolmesti hänet on määrätty sotaan. Kerran Kosovoon ja kahdesti Irakiin. Sodassa hän auttaa sotilaita heidän henkisissä ongelmissaan. Hänellä oli meneillään jälkimmäinen Irakin –komennus, josta hän oli viettämässä kuukauden lomaansa synnyinmaassaan. Hän antoi itsestään fiksun, suvaitsevan ja avarakatseisen kuvan. Kosovossa hän oli tutustunut paikallisiin, ja samaa linjaa hän jatkoi myös Irakissa. Hän jopa näytti hiukan irakilaiselta. Ystävänsä Alin luona hän oli kokeillut perinteisiä irakilaisia…
-
Voiton eväät
Varapresidenttiehdokas John Edvards Beckleyssä elokuussa 2004. (Julkaistu Puoli Kaupunkia -lehdessä 11.11.2004) Vaalitaistelun ollessa kuumimmillaan vierailin länsivirginialaisessa pikkukaupungissa nimeltä Beckley. Sen keskusta oli autioitunut ihmisten, elokuvateattereiden, maitokauppojen ja apteekkien muutettua lähiöihin. Vain kirjasto ja muutama lakitoimisto olivat jääneet jykevän kaupungintalon seuraksi keskustaan. Uskoin Kerryn voittoon alusta loppuun. Beckleyhin saavuttuani ihmettelin ääneen, miten kukaan voi uskoa mieheen, jolla on taakkanaan Yhdysvaltain kaikkien aikojen suurin budjettivaje, eniten menetettyjä työpaikkoja presidenttikauden aikana miesmuistiin, kansan harhaanjohtaminen sotaan lähtemisen syiden suhteen, kidutuskuvat ja kaikkein aikojen suurin Amerikan-vastaisuus. Demokraattien puoluetoimistossa ihmiset nyökyttelivät niin että niskat naksuivat. Rikkaat ja köyhät, miehet ja naiset, taiteilijat ja virkamiehet, tummaihoiset ja…
-
Todelliset ja kuvitellut ongelmat
(Julkaistu Uusimaa -lehden yleisönosastolla 12.7.2004) Kiitos Kim Lindblom kirjoituksestanne (9.7.04), on ilahduttavaa että kiinnititte lukijoiden huomion pakistanilaisten tyttölasten huonoon ihmisoikeustilanteeseen. Jäin kuitenkin kaipaamaan viitettä, mistä olette saaneet jutussa esittämänne tiedot. Kirjoititte seitsemänvuotiaasta kuolemaantuomitusta tytöstä, joka oli hetkeksi jäänyt kahdestaan naapurin kahdeksanvuotiaan pojan kanssa ja tuomittu tästä syystä kuolemaan. Edelleen kirjoititte, että ”Vuosittain noin 1 000 tyttöä saa kuolemantuomion vastaavista rikoksista.” Amnestyn kotisivulla olevan lasten kuolemantuomioita käsittelevän artikkelin mukaan tilanne ei onneksi ole aivan niin paha. Artikkelin mukaan koko maailmassa on vuoden 1990 jälkeen teloitettu 34 ihmistä alaikäisenä tehdyistä rikoksista. Soitin myös ulkoministeriöön erityisesti Pakistanin tilanteesta kysyäkseni. Ulkoministeriön Aasian ja Oseanian…
-
Tyttöystävä käännytettiin kosiokunnasta
(Julkaistu Itäväylä -lehden yleisönosastolla helmikuussa 2004) Lapinjärven kunta Itäisellä Uudellamaalla on yksi niistä lukuisista pienistä kunnista, jotka ovat jo vuosia yrittäneet saada alueelleen muuttamaan korkeasti koulutettuja nuoria. Toisinaan keinot tämän päämäärän saavuttamiseksi ovat luvalla sanoen olleet hieman surkuhupaisia, kuten karkauspäivänä kunnassamme järjestetty julkinen kosintatilaisuus. Leikkiin mukaan lähteneille pariskunnille luvattiin tontti puoleen hintaan, hääyö Hotelli Hanhessa ja kukkakimppu. Kosintatilaisuus oli hyvin järjestetty ja viihdyttävä, mutta siinä mielessä epäonnistunut, että kaikki seitsemän kihlautunutta pariskuntaa asuivat jo ennestään Lapinjärvellä. Nyt kun korkeasti koulutettu nuori, amerikkalainen tyttöystäväni, olisi tänne muuttamassa, ulkomaalaisvirasto ja poliisi käännyttävät hänet maasta ennen kuin edes ehdin hänelle kauniin kotikuntaani kunnolla…
Pamfletti pasifismista

Julkaisijat: Irene Publishing ja Suomen Rauhanliitto, 2025.
Kuvaa klikkaamalla saat auki kesällä suomentamani, ruotsalaisen dosentti Majken Jul Sørensenin kirjoittaman pamfletin.
Ennen tämän pamfletin lukemista en edes tiennyt millaista loppua Ukrainan sodalle toivoisin. En nimittäin toivonut enkä toivo Ukrainan joutuvan luovuttamaan alueitaan, en toivo sodan intensifioituvan, enkä toivo sodan jatkuvan nykyisellään.
Sørensenin pamfletin luettuani tiedän mitä toivon. Toivon aseellisen taistelun loppumista ja Ukrainan itäosien siirtymistä muun maailman vahvasti tukemana väkivallattomaan vastarintaan miehitysvaltaa vastaan.
Kirjassa kerrotaan miten tämä voisi olla mahdollista ja mitä aseettomasta vastarinnasta voimemme oppia mm. norjalaisten, tanskalaisten ja tsekkoslovakialaisten harjoittamasta siviilivastarinnasta.
Kirja väkivallattomuudesta

Julkaisijat: Rosebud ja Suomen Rauhanpuolustajat, 2020.
Väkivallattomuuden voiman avulla on syösty diktaattoreja vallasta, itsenäistytty ja puolustettu valtioita. Sitä on käytetty menestyksekkäästi kansalaisaktivismissa, rauhanturvaamisessa ja oikeudenkäynneissä, ja sen avulla on löydetty ratkaisuja ristiriitatilanteisiin niin kansainvälisessä politiikassa kuin arkipäiväisessä kanssakäymisessäkin.
Tämä kirja kertoo esimerkkien avulla, mistä väkivallattomuudessa on kysymys. Kirjan kertomukset osoittavat, että ihmiskunnalla on väkivallan käytön ja passiivisuuden rinnalla kolmaskin vaihtoehto. Myytävänä Suomen Rauhanliiton kirjakaupassa hintaan 10 €.
Kirja Sarajevosta

Julkaisija: Savukeidas, 2013.
Sarajevo, Euroopan Jerusalem, symboloi rauhaa ja eri uskontojen onnistunutta yhdessäoloa. Se on myös sisällissotien, herkullisen kahvintuoksun ja puheensorinan kaunis balkanilainen kaupunki.
Laajoine historiankatsauksineen, matkakertomuksineen ja paikallisten haastatteluineen kyseessä on enemmän kuin pelkkä matkaopas. Kirjassa syvennytään Bosnian historiaan ja tarkastellaan viime sotaa useista eri näkökulmista.
Lisäksi otetaan selvää, mitä mieltä freestyle-jalkapalloilija on deittiarvonnasta ja neuroradiologi nuorisotyöttömyydestä, muistellaan Titon aikoja sekä kauhulla että kaiholla, juodaan snapsit fransiskaaniveljen kanssa, vieraillaan sodista ja köyhyydestä selvinneen, mutta modernisaation helppouksien tuhoamassa vuoristokylässä, löydetään parantola Srebrenicasta, ja lähdetään ennakkoluulottomasti ratkaisemaan Bosnian pyramidien arvoitusta.
Myytävänä esimerkiksi Rosebud -kirjakaupassa hintaan 14,50 €.
Luentonäytelmä
Vuonna 2002 kirjoittamaani Arndt Pekurinen -luentonäytelmää esitettiin siviilipalveluskeskuksella vuonna 2002 ja vuosina 2005-2020.
Blogisti

FM Timo Virtala, luennoitsija ja tietokirjailija. Olen luennoinut siviilipalveluskeskuksessa jo neljännesvuosisadan ajan. Asun Loviisassa vaimoni ja neljän lapsemme kanssa. Minulla on toiminimi nimetä Rauhala Vox. Yhteystiedot: timo.j.virtala@gmail.com ja 045 784 05574.
Avainsanapilvi
Arndt Pekurinen Aseistakieltäytyminen Asevarustelu Asevelvollisuus Bosnia ja Herzegovina Bosnian sota Burma EU Globaali etiikka Historia Ihmisoikeudet Ilmastonmuutos Jeesus Kansalaistottelemattomuus Kehitys Kertomuksia rohkeudesta Kirjat Kristinusko Lapinjärvi Leo Tolstoi Loviisa Mahatma Gandhi Martin Luther King Jr Matkustelu Media Musiikki Onnellisuus Pasifismi rauha Rauhantyö rohkeus Sarajevo Satyagraha Siviilipalvelus Sota Ukraina USA Uskonnot Valokuvia Venäjä vihreät väkivallaton vastarinta väkivallattomuus Väkivalta YK
