Kertomuksia rohkeudesta
– Satunnaisia muistiinpanoja vuodesta 2002 –
-
Ylen tämän viikon maanantaina 23.8.2010 julkaiseman uutisten mukaan Saksan puolustusministeri Karl-Theodor zu Guttenberg kannattaa asevelvollisuudesta luopumista. Lisäksi ministeri tukee sotilaiden määrän vähentämistä noin sadalla tuhannella eli noin kolmanneksella. Ministeri Guttenberg kertoi kantansa esitellessään Saksan parlamentille viisi vaihtoehtoista mallia puolustusvoimien uudistamiseksi. Jatkossa sotilaiden määrä laskisi nykyisestä 252 000:sta 165 000:een. Asevelvollisuus säilyisi edelleen perustuslaissa, mutta jatkossa palvelukseen otettaisiin vuosittain vain noin 7 500 varusmiestä. Yleinen asevelvollisuus voitaisiin lakkauttaa jo ensi vuoden puolivälissä. Puolustusministerin mukaan armeijasta tulisi uudistuksen jälkeen pienempi, parempi ja tehokkaampi. Muutosten syynä ovat armeijan nykyaikaistaminen ja säästöt. Hallitus ilmoitti kesäkuussa leikkaavansa puolustusbudjetista seuraavien neljän vuoden aikana 8,3 miljardia euroa.…
-
Maailman köyhyystilastot uudenlaisessa tarkastelussa
Oheisilla videoilla ruotsalaisprofessori Hans Rosling purkaa kehitysmaita koskevia myyttejä. Voiko Afrikkaa tarkastella yhtenä kokonaisuutena? Onko maailma yhä jakautunut länsimaihin ja kolmanteen maailmaan? Roslingin vastaukset kumpaankin kysymykseen on ei, ja hän todistaa kantansa erinomaisia animoituja tilastotaulukoita hyväksikäyttäen. Ylemmässä, vuonna 2006 kuvatussa luennossa hän keskittyy imeväiskuolleisuuden ja bruttokansantuotteen tarkasteluun. Alemmassa, vuonna 2007 taltioidussa, hän ottaa tarkasteluun mukaan hiilidioksidipäästöt ja näyttää muun muassa valokuvia, millaisessa talossa dollarin päivässä ansaitseva perhe elää verrattuna viisi ja kymmenen dollaria päivässä ansaitseviin perheisiin.
-
Road map
Jotka tulevat suorinta tietä, saapuvat tyhjin taskuin. Jotka ovat kolunneet kaikki polut, tulevat säihkyvin silmin, polvet ruvella, outoja hedelmiä hauraassa säkissään. Niin se ystäväni on, niin se on, että eksymättä et löydä perille. Tommy Tabermann (1947 – 2010)
-
Loviisan XXIV rauhanfoorumi
Luterilaisen maailmanliiton vastavalittu presidentti Munib Younan alustaa seminaarissa ja saarnaa Loviisan rauhanmessussa – Psykoanalyytikko Arno Gruen palkitaan Loviisan rauhanpalkinnolla – Entiset israelilais- ja palestiinalaistaistelijat kommentoivat Lähi-idän tilannetta Loviisan 24. rauhanfoorumi on tiivis kolmen päivän paketti tiedettä, taidetta ja tunnetta, iloa, eloa ja ideoita. Esiintyjä- ja asiantuntijakaarti on kansainvälinen ja rohkeasti uusia ajatuksia esille tuova. Tervetuloa kuuntelemaan, kohtaamaan ja keskustelemaan! Pyhän maan piispa ja entiset israelilais- ja palestiinalaistaistelijat pohtivat Lähi-idän tilannetta. Reilu viikko sitten Luterilaisen maailmanliiton presidentiksi valittu, rakentavista kannanotoistaan tunnettu Jordanian ja Pyhän maan evankelis-luterilaisen kirkon piispa Munib Younan on lauantain Jerusalem – rauhan kaupunki? -seminaarin pääpuhuja. Hän on aikoinaan…
-
Palvelusvelvollisuudesta
Kuva (cc): Marshal Astor En kannata yleistä asevelvollisuutta. Lainkuuliaisten kansalaisten pakottaminen vankilan uhalla olemaan viranomaisten määräämässä paikassa tekemässä viranomaisten määräämää työtä ei kuulu sivistysvaltioon. Tiedän mistä puhun, olen työskennellyt yli seitsemän vuotta panemassa toimeen kyseistä pakkoa. Pakottamisen haitat ovat suuremmat kuin siitä saatava hyöty. Nuoret miehet asuvat ulkomailla, heillä on uraputkia urheilun, taiteen, tieteen tai bisneksen saralla, heillä on huumeriippuvuuksia, yksityisyrityksiä, lapsia, sosiaalisia kammoja, sairaanloista ujoutta, ylitsepursuavaa sosiaalisuutta ja vaikka mitä kummallisuuksia. Nykynuoret eivät ole tulleet yhdestä muotista, ja yhteen muottiin heitä on turha yrittää pakottaa. Mikä vielä olennaisempaa, yhteiskuntaamme ei uhkaa mikään sellainen vaara, joka antaisi syytä määrätä kaikki…
-
Koska yhteiskuntamme on valmis?
Ohessa Michiganin yliopiston professori Mark Newmanin laatima maailmankartta, jota olen ennenkin esitellyt, mutta joka ansaitsee kaksinkertaisen huomion. Kartassa valtioiden koon määrää sen bruttokansantuotteen suuruus. Edellinen kirjoitukseni herätti keskustelua Uuden Suomen blogipalstalla. Kommentoijat esittivät, kuka aggressivisemmin ja kuka rakentavammin, että on luonnollista ja välttämätöntä, että välitämme läheisistämme enemmän kuin tuntemattomista, kaukana asuvista ihmisistä. Tämä on totta, enkä kirjoituksessani sitä mielestäni kiistänyt. Kirjoitukseni pointti oli aivan muualla, ja se oli mainittu otsikossa: missä välittäminen kasvaa? Miten saisimme luotua Suomeen ilmapiirin, että välittäisimme täällä asuvista lapsista, vanhuksista, sairaista ja köyhistä? Oma vastaukseni on, että kansallinen välittäminen ei lisäänny mummonkäännytyspäätösten kaltaisella politiikalla. Se ei…
-
Missä kasvaa välittäminen?
Maahanmuuton rajoittamista perustellaan usein sillä, että se tulee yhteiskunnalle liian kalliiksi, ja että nuo rahat tulisi sen sijaan käyttää Suomessa jo asuvien köyhien, vanhusten ja sairaiden hoitoon. Valtion budjetti on kieltämättä rajallinen, eikä raha kasva puissa. Mutta missä kasvaa huolenpito, inhimillisyys ja välittäminen? Mitä sille käy, jos lainsäätäjät ja viranomaiset antavat mummojenkarkoituspäätöksillään signaalia, ettei meidän tule huolehtia kanssaihmisistämme? Auttavatko tuollaiset päätökset jakamaan täällä olevat rajalliset resurssit viisaammin täällä olevien kesken? Pelkään että siinä käy päin vastoin. Pelkään, että jos Suomi valtiona toimii itsekkäästi, myös täällä asuvat ryhmät alkavat toimia itsekkäästi. Rikkaat ajavat rikkaiden asiaa, köyhät köyhien, ahtaajat ahtaajien, pk-seutulaiset omaansa…
-
Mediamaksu ja urheilulähetykset
Kuva (cc): Duncan Rawlinson. Lisää kuvia löytyy hänen blogistaan The Last Minute Blog. Sain Facebookissa kutsun liittyä ryhmään TÄYSIMITTAINEN KAPINA MEDIAMAKSUA VASTAAN. En liittynyt ensinnäkään siksi, että minulla ei ole liittyä ryhmiin joiden nimi on kirjoitettu kokonaan isoilla kirjaimilla. Sosiaalisissa medioissa pitäisi päteä sama kohteliaisuussääntö kuin kommunikaatiossa yleensä: ei saa huutaa. Toinen syy on se, että televisiottomuudestani huolimatta kuulun mediamaksun kannattajiin. Olen Ylen suurkuluttaja, kuuntelen Ylen radiokanavia ja selailen uutisia, arkistoja ja muuta materiaalia netistä päivittäin. Mielestäni on täysin välttämätöntä, että meillä on yksityisten mediatalojen lisäksi Yleisradio, jonka pääsääntöisenä tehtävänä ei ole voiton tuottaminen vaan kansan sivistäminen – niin vanhanaikaiselta…
-
Moottoriurheilu sähköiseksi!
Suomalainen Sähköautot Nyt! -hanke on yksi sähköautojen kehittämisen edelläkävijöistä. Moottoriurheilun olemassaoloa on puolusteltu sillä, että se auttaa autoteollisuutta kehittämään entistä kestävämpiä ja parempia tuotteita. Muistan joskus lukeneeni moottoriurheilun sisäpiiriläisenkin epäilleen tätä väitettä, sillä esimerkiksi Formula 1:ssä käytetty tekniikka on edennyt liian kauaksi arkiautoilusta. Taloussanomien sähköautojen kehitystä käsitellyt juttu antoi idean, ja tuskin olen ensimmäinen joka sen esittää: kielletään moottoriurheilulta polttomoottorit ja katsotaan, millaisella vauhdilla sähköautotekniilla lähtee kehittymään, kun sen edelläkävijänä toimii moottoriurheiluviihde. Lisää aiheesta: Taloussanomat: Kohta autosi kulkee tuulivoimalla Yle: Moottoriurheilun ja ilmastonmuutoksen yhteys ei urheilutoimituksia juuri kiinnosta
-
Viisi tapaa herättää ympäristötietoisuutta
Huumori Kauneus Logiikka Pelottelu Viihde Yllä esitetyistä omia suosikkejani on ehdottomasti kaksi ensimmäistä eli huumori ja kauneus. Home -dokumenttielokuva löytyy kokonaisuudessaan You Tubista. Logiikka -videonkin kannattaa kahlata läpi, vaikka se onkin lähes kymmenminuuttinen yksinpuhelu. When there is no future -tyyppilillä järjettömillä sloganeilla pelottelu ei oikein sytytä ainakaan minua. Pelkäämme aina tulevaa ympäristökatastrofia, vaikka maailman nykyistä tilaa voisi hyvällä syyllä kutsua katastrofiksi. Ihminen on ennen kaikkea sopeutuja. Vaikka tilanne olisi kuin Terminaattor 2 -elokuvan alussa – kaupunki täynnä raunioita, pääkalloja ja ihmistä vastaan taistelevia koneita – uskon että jäljelle jääneet ihmiset yhä vain ajattelisivat tulevaa katastrofia, ei senhetkistä. ”Jos tämä hyökkäys…
-
Fools Rush In
Kun aikaisemmin esittelemäni Zlatan päiväkirja oli lapsen, niin nyt vuorossa oleva Fools Rush In on nuoren näkökulma Sarajevon piiritykseen (1992 – 1996). Kumpikin on tosikertomus piiritetyn kaupungin sisältä, vaikkakin jälkimmäisen kirjoittaja on mitä suuremmassa määrin ulkopuolinen, amerikkalainen 27-vuotias kovia kokenut seikkailija. Kirja kuvailee Sarajevoa, sarajevolaisia ja koko Bosnian sotaa ainutlaatuisella ja yllättävällä tavalla. Suosittelen lukemaan, tosin kritiikkinä todettakoon, että kirjassa on niin paljon viinaa, valittamista ja jonkin verran myös varastamista, että mieleen nousi myös kysymys, onko Bill Carter sittenkään 11-vuotasta Zlataa aikuismaisempi. Viinaa Bill juo etupäässä brittiläis-ranskalaisen klowneiksi pukeutuneiden ruoka-avustusta jakavan The Serious Road Trip -ryhmän jäsenten kanssa. Heidän kyydillään…
-
Re(de)fining Work Against Violence
Crises, Conflicts and Development: Multifaceted Perspectives to Security 11. – 12.2.2010 Helsinki, Finland. Organizer: Finnish Society for Development Research. Website: http://www.kehitystutkimus.fi/conference. Given my background as a peace activist and peace educator – not as a scientist – this is not going to be a academic paper in the traditional sense. I’ll tell about my impressions from the field, how I see the aim of peace education, the problems of peace education in Finland today, and finally I’ll share some suggestions on how to make the situation better. The Aim of Peace Education In November 2009 I traveled around Sarajevo, the…
-
Howard Zinn (1922-2010): Pyhät sodat
Oheisessa luennossa eilen kuollut amerikkalainen historoitsija Howard Zinn käsittelee kolmea amerikkalaisesta sotaa, joita ei ole tapana kritisoida: vapaussotaa (1775 – 1777), sisällissotaa (1861 – 1865) ja toista maailmansotaa. Puhe on selkeää, rehellistä ja uusia ajatuksia herättävää. Suosittelen lämpimästi tunnin viettämistä häntä kuunnellen.
-
Sarajevo 5.12.2009, osa 1
Viidentenä päivänä joulukuuta 2009 vuokrasimme auton ja suuntasimme matkamme kohti Bjelasnica-vuorta tutustuaksemme Sarajevoa ympäröivään luontoon, jota paikalliset niin lämpimästi suosittelevat. Oppaaksemme lähti Etyjillä työskentelevä ja Amerikassa opiskellut Damir, josta olenkin jo aiemminkin kirjoittanut. Ennen kuin pahamaineiset serbitasavallan poliisit ohjasivat automme tien sivuun, Damir kertoi isästään, joka oli aikoinaan työskennellyt Jugoslavian armeijan Bosnian sotilaspoliisiyksikön johtajana. Kyseisen aseman saavuttaminen yhdessä maailman suurimmista armeijoista on jo itsessään saavutus, mutta erityisen ainutlaatuista se oli bosniakkitaustaiselle muslimille, olihan armeija käytännössä serbien hallussa. Jugoslavian hajoaminen oli Damirin isälle suuri pettymys. Hän todella uskoi yhteisbalkanilaiseen projektiin ja oli järkyttynyt siitä, kuinka helposti Jugoslavian armeijan johto antoi tilanteen…
-
Sarajevo 3.12.2009, osa 2
Illalla ovimies pysäyttää minut ja ilmoittaa, että kyseessä on yksityistilaisuus. Minua harmittaa etten ottanut konserttiasiaa esille Stefanin kanssa, hän olisi hyvinkin saattanut kutsua minut paikalle. ”Onko sinut kutsuttu?”, ovimies kysyy, kun en heti poistu paikalta. ”Ikään kuin,” vastaan. ”Tulin kuulemaa tuota bändiä. Kirjoitan kirjaa Sarajevosta ja haluaisin ehdottomasti tavata yhden bändin soittajista.” Ovimies miettii hetken ja ohjaa minut sitten sisälle. Sisällä pöydät notkuvat ilmaisia ruokia ja juomia. Pienessä kaksikerroksisessa kahvilassa on satakunta ihmistä. Bändi ei ole vielä aloittanut. Minulle myydään viidellä eurolla kalenteri, jossa on syöpään sairastuneen nuoren naisen maalauksia. Kalenterinmyynnillä kerätään rahaa hänen syöpähoitojaan varten. Yritän jututtaa kalenterinmyyjää lisää,…
Pamfletti pasifismista
Julkaisijat: Irene Publishing ja Suomen Rauhanliitto, 2025.
Kuvaa klikkaamalla saat auki kesällä suomentamani, ruotsalaisen dosentti Majken Jul Sørensenin kirjoittaman pamfletin.
Ennen tämän pamfletin lukemista en edes tiennyt millaista loppua Ukrainan sodalle toivoisin. En nimittäin toivonut enkä toivo Ukrainan joutuvan luovuttamaan alueitaan, en toivo sodan intensifioituvan, enkä toivo sodan jatkuvan nykyisellään.
Sørensenin pamfletin luettuani tiedän mitä toivon. Toivon aseellisen taistelun loppumista ja Ukrainan itäosien siirtymistä muun maailman vahvasti tukemana väkivallattomaan vastarintaan miehitysvaltaa vastaan.
Kirjassa kerrotaan miten tämä voisi olla mahdollista ja mitä aseettomasta vastarinnasta voimemme oppia mm. norjalaisten, tanskalaisten ja tsekkoslovakialaisten harjoittamasta siviilivastarinnasta.
Kirja väkivallattomuudesta
Julkaisijat: Rosebud ja Suomen Rauhanpuolustajat, 2020.
Väkivallattomuuden voiman avulla on syösty diktaattoreja vallasta, itsenäistytty ja puolustettu valtioita. Sitä on käytetty menestyksekkäästi kansalaisaktivismissa, rauhanturvaamisessa ja oikeudenkäynneissä, ja sen avulla on löydetty ratkaisuja ristiriitatilanteisiin niin kansainvälisessä politiikassa kuin arkipäiväisessä kanssakäymisessäkin.
Tämä kirja kertoo esimerkkien avulla, mistä väkivallattomuudessa on kysymys. Kirjan kertomukset osoittavat, että ihmiskunnalla on väkivallan käytön ja passiivisuuden rinnalla kolmaskin vaihtoehto. Myytävänä Rosebudin kirjakaupassa hintaan 10 €.
Kirja Sarajevosta
Julkaisija: Savukeidas, 2013.
Sarajevo, Euroopan Jerusalem, symboloi rauhaa ja eri uskontojen onnistunutta yhdessäoloa. Se on myös sisällissotien, herkullisen kahvintuoksun ja puheensorinan kaunis balkanilainen kaupunki.
Laajoine historiankatsauksineen, matkakertomuksineen ja paikallisten haastatteluineen kyseessä on enemmän kuin pelkkä matkaopas. Kirjassa syvennytään Bosnian historiaan ja tarkastellaan viime sotaa useista eri näkökulmista.
Lisäksi otetaan selvää, mitä mieltä freestyle-jalkapalloilija on deittiarvonnasta ja neuroradiologi nuorisotyöttömyydestä, muistellaan Titon aikoja sekä kauhulla että kaiholla, juodaan snapsit fransiskaaniveljen kanssa, vieraillaan sodista ja köyhyydestä selvinneen, mutta modernisaation helppouksien tuhoamassa vuoristokylässä, löydetään parantola Srebrenicasta, ja lähdetään ennakkoluulottomasti ratkaisemaan Bosnian pyramidien arvoitusta.
Myytävänä esimerkiksi Rosebud -kirjakaupassa hintaan 14,50 €.
Luentonäytelmä
Vuonna 2002 kirjoittamaani Arndt Pekurinen -luentonäytelmää esitettiin siviilipalveluskeskuksella vuonna 2002 ja vuosina 2005-2020.
Blogisti
FM Timo Virtala, luennoitsija ja tietokirjailija. Olen luennoinut siviilipalveluskeskuksessa jo neljännesvuosisadan ajan. Asun Loviisassa vaimoni ja neljän lapsemme kanssa. Minulla on toiminimi nimetä Rauhala Vox. Yhteystiedot: timo.j.virtala@gmail.com ja 045 784 05574.
Avainsanapilvi
Arndt Pekurinen Aseistakieltäytyminen Asevarustelu Asevelvollisuus Bosnia ja Herzegovina Bosnian sota Burma EU Globaali etiikka Historia Ihmisoikeudet Ilmastonmuutos Jeesus Kansalaistottelemattomuus Kehitys Kertomuksia rohkeudesta Kirjat Kristinusko Lapinjärvi Leo Tolstoi Loviisa Mahatma Gandhi Martin Luther King Jr Matkustelu Media Musiikki Onnellisuus Pasifismi rauha Rauhantyö rohkeus Sarajevo Satyagraha Siviilipalvelus Sota Ukraina USA Uskonnot Valokuvia Venäjä vihreät väkivallaton vastarinta väkivallattomuus Väkivalta YK
