Kertomuksia rohkeudesta

– Satunnaisia muistiinpanoja vuodesta 2002 –
  • Katselin eilen illalla oheisen We Steal Secrets dokumentin, joka kertoo Julian Assangesta, Wikileaksista ja Chelsea (ent. Bratley) Manningista. Paria viikkoa aiemmin katselin lentokoneessa Assangeen ja Wikileaksiin keskittyvän trillerin The Fifth Estate (tosin loppu jäi näkemättä laskeutumisen takia). Julian Assangen henkilö- ja hakkerointihistoria, Wikileaksin perustaminen, nousu ja hankaluudet, Manningin vuotamat diplomaattisähkeet, taisteluvideot ja muut dokumentit Irakin ja Afghanistanin sodista, hänen paljastumisensa (hänet ilmiantoi bostonilainen entinen hakkeri Adrian Lamo, jolle Manning oli yksinäisyyttään uskoutunut), vangitsemisensa, eristämisensä, vapauttamisensa eristyksestä ja lopulta 35-vuoden vankilatuomionsa ovat tapahtumavyyhti, jonka hahmottaminen totisesti vaatii useamman dokumentin ja elokuvan katsomisen. Assange ja Manning ansaitsevat ehdottomasti tunnustusta ennen kaikkea Irakin…

    Lue lisää…

  • Kun sana pasifismi otettiin ensimmäisen kerran käyttöön Glasgow’n rauhankonferenssissa vuonna 1901, sitä käytettiin kuvaamaan nopeasti kasvavaa ja hyvin laajapohjaista kansainvälistä rauhanliikettä. Sillä viitattiin hyvin monenlaisten järjestöjen ja yksilöiden työhön rauhan säilymisen ja sotien ehkäisemisen puolesta. Pasifismilla ei tarkoitettu pelkästään filosofiaa, vaan kyse oli myös poliittisesta ohjelmasta, sitoutumisesta yhteiskunnalliseen muutokseen. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen pasifismi-sanan merkitys on useimmissa tieteellisissä ja arkipäiväisissä keskusteluissa kaventunut merkitsemään sen ehdottominta muotoa, kaikkien sotien ja kaiken väkivallan kieltämissä kaikissa sen muodoissaan. Tällainen määrittely on jättänyt suurimman osan rauhan hyväksi työskentelevistä määritteellisesti kodittomaksi. Yhtenä uutena käsitteenä tälle aihealueelle on tullut väkivallattomuus, joka tarkoittaa rauhanomaisten keinojen käyttöä poliittisen tai…

    Lue lisää…

  • Länsi-Virginian pääkaupunki Charlestonin rautatieasema sijaitsee Kanawha-joen eteläpuolella. Keskustaan päästäkseen on käveltävä ahtaiden sementtiaitojen reunustamia kävelyteitä pitkin rautatiesillan yli. Keskusta on hiljentynyt jo vuosikymmeniä, kulutuselämä siirtynyt pikku hiljaa kaupungin ulkopuolella oleviin ostoskeskuksiin. Jäljelle on jäänyt pankkien toimistorakennuksia, lakiasiaintoimistoja, hiljattain kuolleen legendaarisen demokraattisenaattori Robert C. Byrdin mukaan nimetty oikeustalo, osavaltion pääkaupunkiudesta kertova kultakattoinen Capitol, pääkirjasto sekä joitakin lounasravintoloita, baareja, ravintoloita ja kirkkoja. Pääosan neljän päivän Charleston-vierailustani olen viettänyt joen ja rautatien toisella puolella, appivanhempieni suuressa, hiljaisessa, vanhojen valokuvien, pölyisten kirjojen, kahden eläkeläisen ja yhden koiran asuttamassa labyrinttimäisessä talossa. Ennen rautatieasemalle laskeutumistani kävin Oliver-poikani ja talon koiran kanssa kävelyllä. Pysähdyimme heittelemään koripalloja kahdeksanvuotiaan…

    Lue lisää…

  • This article was originally published in Tampere Peace Research Institute’s book A Flying Finn – Finnish Civil Society Actors in The Global Sphere under the title How I Became What I Am – The Role Of International NGO Experiences In Finding One’s Path. I’m a devoted pacifist, a pacifist in the original sense of the word, which means a person who works for peace, tries to reduce violence in the world and promotes ideas on how to prevent war. Most of my public talks, newspaper writings, blog articles, posts on Facebook – all my tweets – have to do with…

    Lue lisää…

  • Vantaan Vapaaehtoiset Valvojat – Watchdogit ja Vantaan Rauhanklubi järjestävät yhdessä keskustelutilaisuuden otsikolla Kristillinen Rauhanliike ja sosiaalinen vastuu. Alustajana Loviisan Rauhanfoorumin pääsihteeri Timo Virtala. Aika: maanantai 25.11.2013 klo 18-21 Paikka: Silkinportti, Tikkurilantien 44 F, toinen kerros (Tikkurilan Kelan vieressä) Vapaa pääsy – kahvitarjoilu. Tervetuloa keskustelemaan! Fb-tapahtumasivut.

    Lue lisää…

  • Teksti: Michael N. Nagler Suomennos ja kuvat: Timo Virtala Medialla on omat tarkoitusperänsä; väkivaltaisten tapausten merkityksen ymmärtäminen – saati sitten ihmisten auttaminen löytämään väkivaltaa ennaltaehkäiseviä keinoja – ei tunnu kuuluvan niihin. Kun medialta loppuu pinnalliset vastaukset tämän tai tuon väkivaltaisen tapauksen syihin, heille on tullut tavaksi sanoa, ettei vastausta ole olemassakaan. Mutta kyllä on. Olemme jo nähneet osan siitä: me, kollektiivisesti, olemme luoneet sellaisen väkivallan ja negatiivisuuden ilmapiirin, jossa elämä ei juurikaan tunnu panostamisen arvoiselta – ei omamme, sen enempää kuin toistemmekaan. Samaan aikaan väkivalta alkaa tuntua kiehtovalta, ikään kuin tarkoitukselliselta, jännittävältä ja normaalilta vaihtoehdolta. Itsemurhat sopivat tähän kuvaan eräänlaisena…

    Lue lisää…

  • ”Kaunis ajatus, mutta faktaa on, että se voittaa jolla on isompi pyssy,” oli ensimmäinen kommentti sosiaalisessa mediassa alettuani markkinoida aseettoman rauhanturvaamisen mahdollisuuksia käsittelevää YK-päivän seminaaria. Reaktio on tyypillinen, ja kertoo paljon suhtautumisestamme väkivaltaan ja käsityksistämme väkivallan ja voiman suhteesta. Räikeiden ihmisoikeusrikkomusten noustessa otsikoihin alkaa länsimaissa keskustelu siitä, pitäisikö alueelle iskeä sotilaallisesti vai ei. Sotilaallisen intervention kannattajien mielestä olisi moraalitonta olla puuttumatta tilanteeseen. Vastustajat puolestaan muistuttavat sotilasiskun kalleudesta, siviiliuhreista, koston kierteestä ja siitä, ettei pommittamalla ole ennenkään demokratiaa onnistuttu rakentamaan. Neuvotteluiden, diplomaattisten painostuskeinojen, YK:n rauhanturvaamisen ja EU:n siviilikriisinhallinnan kannattajien ääni on heikko. Usko siihen, että pahikset saadaan ruotuun vain käyttämällä heidän…

    Lue lisää…

  • (For text in English, see below.) Aseettoman rauhanturvaamisen mahdollisuudet -seminaari YK-päivänä kulttuurikeskus Caisassa Mitä on aseeton rauhanturvaaminen? Miten toiminta sai alkunsa, miten meneillään olevat ja aiemmin päättyneet operaatiot ovat onnistuneet ja millaisia kehitysmahdollisuuksia konseptilla on tulevaisuudessa? Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta kulttuurikeskus Caisaan (Mikonkatu 17 C, Hki) torstaina 24.10.2013 klo. 17.00 – 20.00. Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja se on kaikille avoin. Keskustelussa mukana kansalaisjärjestö Nonviolent Peaceforcen* (NP) johtaja, virolaissyntyinen amerikkalainen Doris Mariani, aseetonta rauhanturvaamista Filippiineillä tekevä Alex Virtanen, kansanedustaja Elisabeth Nauclér, ulkoministerin erityisedustaja Kimmo Kiljunen ja Syyriasta Libanoniin paennut Tarek Al-Khoury. Videon välityksellä keskusteluun osallistuu myös NP:n hallintoneuvoston jäsen,…

    Lue lisää…

  • Sarajevotunnelmia. Alla oleva teksti on Berkeleyn yliopiston emeritusprofessorin ja rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen perustajan Michael N. Naglerin American Book Award -palkinnon saaneesta kirjasta The Search for a Nonviolent Future. Kyseessä on suomennoprosessin ensimmäinen vedos, johon otan mielelläni vastaan kommentteja ja parannusehdotuksia. Aiemmat kappaleet löytyvät täältä. Tällä puolen rautaesiriippua oli maa nimeltä Jugoslavia, jossa ihmiset eri kulttuureista ja eri etnisistä taustoista elivät rinnakkain. Ajoittaisista jännitteistä huolimatta jännitteistä he työskentelivät yhdessä. He menivät kouluihin yhdessä. He riitelivät – ja menivät naimisiin. Tätä jatkui vuosisatoja. Sitten eräänä päivänä, sosialistisen keskushallinnon korkin irrottua, kolme suurinta kulttuurista ryhmää (ne eivät ole etnisiä ryhmiä) lennähtivät erilleen. Tämän…

    Lue lisää…

  • Nelson Mandela ja F. W. DeKlerk kättelevät World Economic Forumissa Davosissa vuonna 1992. Kuva (cc): www.weforum.org Teksti: Michael N. Nagler Suomennos: Timo Virtala Tehdessään yhteenvetoa toisen kristillisen vuosituhannen tapahtumista, Time-aikakausilehti esitteli sadan sellaisen ihmisen henkilökuvan, joiden he katsoivat jättäneen suurimmat jäljet vuosituhannen viimeiselle, vaikeuksien vuosisadalle. Se ei ollut inspiroivaa luettavaa. Gandhia he käsittelivät järkyttävän huonosti, mutta Nelson Mandelasta he onnistuivat kertomaan silmiä avaavan tapauksen. Kun nuori Mandela astui vankeja kuljettaneesta laivasta laiturille pahamaineisella Robben-saarella, jossa hän tulisi viettämään seuraavat kaksikymmentä vuotta elämästään, vartijat karjuivat ”Huck! Huck!” yrittäessään laiduntaa uusia tulokkaita kuin karjaa, pakottaessaan heidät laukkaamaan ylös vankilaan, jossa heihin kohdistettaisiin…

    Lue lisää…

  • Teksti: Michael N. Nagler Suomennos ja kuva: Timo Virtala Kuten sanottu, Berkeleyn opiskelijat – joiden joukossa olen opiskellut ja opettanut yli kolmekymmentä vuotta, ja joilla tulee aina olemaan erityinen paikka sydämessäni – eivät ole ainoita, joiden toiminta osoittaa, kuinka tärkeää tämä kausaalisuuden ketjussa taaksepäin siirtyminen on. Jos todella haluat ryhmällesi oikeutta, tai mille tahansa ryhmälle johon identifioidut, sinun täytyy ottaa välittömiin tunteisiisi etäisyyttä, ei siksi että välittäisit asiasta vähemmän, vaan antaaksesi tilaa paremmin suuntautuneelle intohimolle. Jos ikinä haluamme nähdä tällä maapallolla elämää ilman väkivaltaa, meidän kaikkien, myös enemmistöön kuuluvien Etelä-Bostonin kaltaisissa mukavissa yhteisöissä elävien, pitää tehdä tämä. Olemmepa sitten jonkin…

    Lue lisää…

  • ”Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa. Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin. Jos joku yrittää oikeutta käymällä viedä sinulta paidan, anna hänelle viittasikin. Jos joku vaatii sinut mukaansa virstan matkalle, kulje hänen kanssaan kaksi.” Miten tämä raamatunkohta tulisi ymmärtää? Miksi Jeesus kehottaa olemaan tekemättä pahalle vastarintaa, vaikka itse teki pahuudelle vastarintaa koko julkisen elämänsä ajan? Mitä tekemistä tällä on Mohandas Gandhin vuosisatoja myöhemmin lanseeraaman satyagraha -käsitteen kanssa? Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan aiheesta Lapinjärven Porlammin kylässä sijaitsevaan San Damianon osuuskunnan Hilda-iltaan torstaina 12.9.2013. Aloitamme 18.00 vesperillä kappelissa ja jatkamme 18.30 osuuskuntatalossa. Esittelijänä Loviisan Rauhanfoorumin pääsihteeri Timo…

    Lue lisää…

  • Kuva (cc): macca Teksti: Michael N. Nagler Suomennos: Timo Virtala Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta onnistuessamme siirtymään syy-seuraussuhteiden ketjussa taaksepäin aasialaistaustaisia vastaan kohdistuneista viharikoksista vihaan – mikä ei ole helppoa, kun olet vihamielisessä tilanteessa – meillä ei pelkästään ole vastaus kysymykseen, miksi tällainen rikos tapahtuu, vaan olemme myös ottaneet ensimmäiset askeleet ongelman ratkaisemisessa. Kun olemme päässeet ongelman emotionaalisen syyn äärelle, alamme nähdä niitä käytännön toimia, joita voimme soveltaa, mutatis mutandis, kaikille väkivallan muodoille: koska perussyy kaikelle väkivallalle on viha, voimme ratkaista ongelman, jos pystymme muuttamaan vihan joksikin toiseksi. On todisteita, ettei tämä temppu ole niin mahdoton kuin miltä se ensi alkuun kuulostaa.…

    Lue lisää…

  • Kuva (cc): AlicePopcorn Teksti: Michael N. Nagler Suomennos: Timo Virtala Olen nimennyt ongelman yhdeksi keskeisimmistä lähteistä valtamedian, ja aion jatkaa samalla linjalla siitä yksinkertaisesta syystä, että juuri sen avulla muutoksen aikaansaaminen olisi kaikkein tehokkainta. Mutta rehellisyyden nimissä on todettava, ettei kyseessä ole ainoa syyllinen. Kun Hannah Arendt kirjoitti, että on ”jokseenkin yllättävää” ettei väkivallalle ole annettu erityistä huomiota jo aiemmin, hän antoi meille opillisen vihjeen siitä, että meillä on luontaisia taipumuksia vältellä väkivallan ajattelemista suoraan, mikä on ymmärrettävää: kysehän on ihmisluonnon kaikkein kielteisimmän puolen ajattelusta, keskittymistä kaikkein kielteisimpään ominaisuuteemme. Minä en pidä tästä yhtään sen enempää kuin tekään. Mutta vaikka…

    Lue lisää…

  • Kuva (cc): Glenn Harper Teksti: Michael N. Nagler Suomennos: Timo Virtala Valtamedian lannistavuudesta huolimatta on olemassa todisteita, että ihmiset haluavat kohdata nämä kysymykset; he ovat yhä tyytymättömämpiä ”vastauksia ei ole olemassakaan” -koulukuntaan ja muuhun vaikenemiseen – ja hyvä niin, sillä jonkun niin vaarallisen asian kuin väkivallan lisääntymisen huomiotta jättäminen olisi kohtalokasta. Taipumus olla keskustelematta väkivallasta on ollut keskuudessamme jo pitkään, mutta on olemassa merkkejä tämän asenteen hiipumisesta. Ottaen huomioon kuinka tärkeä rooli väkivallalla on historiassamme ollut, kirjoitti Hannah Arendt klassisessa teoksessaan ”On Violence” vuonna 1969, ”on… yllättävää, kuinka harvoin väkivalta on nostettu erityistarkasteluun.” Arendtin mukaan uudenlainen tietoisuus on nousemassa, jossa…

    Lue lisää…

Pamfletti pasifismista

Julkaisijat: Irene Publishing ja Suomen Rauhanliitto, 2025.

Kuvaa klikkaamalla saat auki kesällä suomentamani, ruotsalaisen dosentti Majken Jul Sørensenin kirjoittaman pamfletin.

Ennen tämän pamfletin lukemista en edes tiennyt millaista loppua Ukrainan sodalle toivoisin. En nimittäin toivonut enkä toivo Ukrainan joutuvan luovuttamaan alueitaan, en toivo sodan intensifioituvan, enkä toivo sodan jatkuvan nykyisellään.

Sørensenin pamfletin luettuani tiedän mitä toivon. Toivon aseellisen taistelun loppumista ja Ukrainan itäosien siirtymistä muun maailman vahvasti tukemana väkivallattomaan vastarintaan miehitysvaltaa vastaan.

Kirjassa kerrotaan miten tämä voisi olla mahdollista ja mitä aseettomasta vastarinnasta voimemme oppia mm. norjalaisten, tanskalaisten ja tsekkoslovakialaisten harjoittamasta siviilivastarinnasta.

Kirja väkivallattomuudesta

Timo Virtala, Väkivallattomuuden voima : Kertomuksia rohkeudesta. Rosebud, 2020.

Julkaisijat: Rosebud ja Suomen Rauhanpuolustajat, 2020.

Väkivallattomuuden voiman avulla on syösty diktaattoreja vallasta, itsenäistytty ja puolustettu valtioita. Sitä on käytetty menestyksekkäästi kansalaisaktivismissa, rauhanturvaamisessa ja oikeudenkäynneissä, ja sen avulla on löydetty ratkaisuja ristiriitatilanteisiin niin kansainvälisessä politiikassa kuin arkipäiväisessä kanssakäymisessäkin.

Tämä kirja kertoo esimerkkien avulla, mistä väkivallattomuudessa on kysymys. Kirjan kertomukset osoittavat, että ihmiskunnalla on väkivallan käytön ja passiivisuuden rinnalla kolmaskin vaihtoehto. Myytävänä Rosebudin kirjakaupassa hintaan 10 €.

Kirja Sarajevosta

Julkaisija: Savukeidas, 2013.

Sarajevo, Euroopan Jerusalem, symboloi rauhaa ja eri uskontojen onnistunutta yhdessäoloa. Se on myös sisällissotien, herkullisen kahvintuoksun ja puheensorinan kaunis balkanilainen kaupunki.

Laajoine historiankatsauksineen, matkakertomuksineen ja paikallisten haastatteluineen kyseessä on enemmän kuin pelkkä matkaopas. Kirjassa syvennytään Bosnian historiaan ja tarkastellaan viime sotaa useista eri näkökulmista.

Lisäksi otetaan selvää, mitä mieltä freestyle-jalkapalloilija on deittiarvonnasta ja neuroradiologi nuorisotyöttömyydestä, muistellaan Titon aikoja sekä kauhulla että kaiholla, juodaan snapsit fransiskaaniveljen kanssa, vieraillaan sodista ja köyhyydestä selvinneen, mutta modernisaation helppouksien tuhoamassa vuoristokylässä, löydetään parantola Srebrenicasta, ja lähdetään ennakkoluulottomasti ratkaisemaan Bosnian pyramidien arvoitusta.

Myytävänä esimerkiksi Rosebud -kirjakaupassa hintaan 14,50 €.

Luentonäytelmä

Vuonna 2002 kirjoittamaani Arndt Pekurinen -luentonäytelmää esitettiin siviilipalveluskeskuksella vuonna 2002 ja vuosina 2005-2020.

Blogisti

FM Timo Virtala, luennoitsija ja tietokirjailija. Olen luennoinut siviilipalveluskeskuksessa jo neljännesvuosisadan ajan. Asun Loviisassa vaimoni ja neljän lapsemme kanssa. Minulla on toiminimi nimetä Rauhala Vox. Yhteystiedot: timo.j.virtala@gmail.com ja 045 784 05574.

Avainsanapilvi

Arndt Pekurinen Aseistakieltäytyminen Asevarustelu Asevelvollisuus Bosnia ja Herzegovina Bosnian sota Burma EU Globaali etiikka Historia Ihmisoikeudet Ilmastonmuutos Jeesus Kansalaistottelemattomuus Kehitys Kertomuksia rohkeudesta Kirjat Kristinusko Lapinjärvi Leo Tolstoi Loviisa Mahatma Gandhi Martin Luther King Jr Matkustelu Media Musiikki Onnellisuus Pasifismi rauha Rauhantyö rohkeus Sarajevo Satyagraha Siviilipalvelus Sota Ukraina USA Uskonnot Valokuvia Venäjä vihreät väkivallaton vastarinta väkivallattomuus Väkivalta YK